Jyväskylän talous tasapainoon?

Jyväskylän talous tasapainoon?

Jyväskylän talous saatiin tasapainoon vuoden etuajassa. Näin uutisoitiin viikko sitten Jyväskylän edellisen vuoden lukuja. Otin asiakseni katsoa tilinpäätöstä hiukan laajemmalla perspektiivillä vuosilta 2011 - 2016, kuntakonsernin näkökulmasta. Tämä on mielestäni oikea tapa, sillä kuntakonserni muodostaa yhden varallisuus kokonaisuuden, jonka me kuntalaiset omistamme ja veloista vastaamme. Ylijäämää kertyi viime vuonna 37,8 milj.euroa, mutta kumulatiivinen alijäämä ko. tarkasteluajalta on yhteensä 71,7 milj.euroa. Entä kuntakonserni pitkäaikaiset velat? Sitä on kertynyt tarkasteluajalta lisää 323,5 milj.euroa, josta viime vuonna 22,0 milj.euroa. Kun huomioimme ajanjaksolla tehdyt verojen kiristykset, suorat ja välilliset, sekä kertyneen korjausvelan määrän, ei hurraa huutoihin ole vielä aihetta. Suunta on toki hyvä, mutta talous tulee jatkumaan tiukkana vielä pitkään. 

Kunnan talous tulisi saada tulevat investoinnit huomioiden, kuten uusi keskussairaala,  parempaan kuntoon, mutta löytyykö täältä poliittista tahtoa ja ymmärrystä siihen riittävästi. Paljon on puhuttu työpaikoista, mutta vähän on ollut konkreettisia esityksiä siitä, mitä tulisi tehdä Jyväskylän vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Täällä on kehitetty Y4-ideologia, joka on palkittu parhaana eurooppalaisena yrittäjyyshankkeena. Meillä on lisäksi KasvuOpen, joka kerää vuosi vuodelta enemmän kasvunnälkäisiä innovatiivisia yrityksiä yhteen kehittämään toimintaansa. Olemmeko poimineet näistä hyödyn Keski-Suomeen vain annammeko loistavien ajatusten lipua muiden kuntien hyväksi? Jatkuva kehitys vaatii aina uusia ideoita ja teknologiaa kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Tämän takia meidän tulisi kyetä tarjoamaan Kasvu Openissa menestyville yrityksille sellaiset olosuhteet kehittää ja kasvattaa toimintaansa täällä, että niiden tarjoamat työpaikat jäisivät tänne Keski-Suomeen. 

Koulutus on tärkeä osa tulevaisuuden menestymistä. Meillä on siihen erinomaiset mahdollisuudet hyvällä perus- ja lukiokoulutuksella, kun vain saisimme rakennettua yhteisen strategian sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston kanssa. Meidän tulisi kyetä huomattavasti laajemmin tarjoamaan työtä nuorelle vastavalmistuneelle hyvin koulutetulle työvoimalle, joita Jyväskylästä valmistuu. Näiden osaajien ja edellä mainittujen kasvuyritysten yhdistäminen toisi Jyväskylään ainutlaatuisen mahdollisuuden menestymiselle. Nyt aivan liian moni näistä osaajista muuttaa pääkaupunkiseudulle työpaikan perässä, jota emme täällä kykene tarjoamaan.

Työpaikkojen kautta Jyväskylä saadaan nousuun. Tässä olisi yksi mahdollinen konkreettinen tapa laajentaa Jyväskylän yrityspohjaa, lisätä työpaikkoja ja siten kunnan verotuloja, joilla kunnan hyvinvointia pidetään yllä. Luodaan tänne hyvä alusta yrityksille olla, elää, kasvaa ja menestyä, niin ne maksavat kaikki panostukset verotuloina monin kerroin takaisin. 

Arto Saarinen, 

KHT-tilintarkastaja

Karinraitti 7, 40270 Palokka

0400 522 217