Omalla toivelistalla voisi olla kovin pakettien sijaan toive siitä että lapset saisivat koulussa hyvää ja laadukasta opetusta, sekä oppimisrauhan. Mikään kun ei ole tärkeämpää kuin lasten hyvinvointi ja oppiminen, ja mielestäni meidän ei tulisi tinkiä opetuksen määrästä eikä laadusta. Toivoisin myös että päiväkodissa ryhmäkoko ei nousisi, jotta hyvinvointi ja laadukas varhaiskasvatus säilyisivät. Samalla voisin saada itselleni mielenrauhan siitä, että lapseni ovat hyvässä hoidossa ja minä saan tehdä työtäni josta pidän.
Pehmeinä, ei niin toivottuina paketteina ovat huoli siitä, nähdäänkö kokonaisuus talousarviossa. On hieno asia että esimerkiksi kehitysvammaisten nuorten itsenäistä asumista lisätään, mutta ratkaisu ei voi olla kauaskantoinen, jos elämäntaidon yksikköä ollaan samaan aikaan lakkauttamassa. Päätöksenteossa täytyy osata katsoa pidemmälle kuin ensi vuoteen ja nähdä mitä nyt tehdyt päätökset näyttäytyvät vuosien päästä.
Oma toiveeni (joka olisi enemmän kuin edellisenä vuonna), olisi toive siitä että saisimme ihmiset liikkumaan, etenkin ne nuoret, jotka eivät nyt liiku. Pokemoneja kaikille vaiko ilmaisia liikuntavuoroja? Siihen minulla ei ole ratkaisua, mutta joulupukin toivelistat saavatkin olla vain toiveita!
Marja Mustikkamaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti