Hyvä, Suomi!

Ensi vuosi 2017 on Suomen suuri vuosi, Suomi täyttää 100 vuotta. Ajatelkaa, sata vuotta, se on merkittävä virstanpylväs. Vaikka tuntuu siltä, että olemme nuori valtio, kuulumme kuitenkin maailman valtioiden vanhimpaan kolmannekseen. Kiina lienee vanhin, ikää on yli 3500 vuotta. Viime vuosinakin on uusia valtiota syntynyt, suurin piirtein jopa noin 140 syntymämme jälkeen. Neuvostoliiton murenemisen takia niitä syntyi kuin sieniä sateella Eurooppaankin. Maailma muuttuu jatkuvasti, niin kuin se aina on tehnyt ja muutoksessa on pysyttävä mukana.

Valtiomme syntyi suomalaisten omasta tahdosta ja pitkäjänteisen työn seurauksena. Sen taustalla oli monisatavuotinen yhteiselämä Ruotsin kanssa ja satavuotinen elämä Venäjän autonomisena suuriruhtinaskuntana. Autonomian aikana valtiokoneistomme toiminta vakiintui ja olimme siten valmiita itsenäisyyteen kun se vihdoin koitti 6. joulukuuta 1917. Suomen kansa otti kohtalonsa omiin käsiin. Vuosisatainen vapaudenkaipuu toteutui ja Suomen astui muiden maiden kansojen rinnalle itsenäisenä kansakuntana.

Vaikeistakin ajoista huolimatta olemme pystyneet päättämään asioistamme yhdessä ja rakentaneet sadassa vuodessa pohjoismaisen demokraattisen hyvinvointivaltion, joka on yksi maailman parhaista valtioista. Newsweek sen takavuosina maailmalle julkistikin etusivullaan: “The best country in the world”. On aivan totta, että yhteiskuntamme kuuluu maailman kärkijoukkoon, onpa sitten kysymys taloudesta, kulttuurista, koulutuksesta, sosiaaliturvasta, ympäristönsuojelusta, puolustusvalmiudesta – melkeinpä mistä tahansa. Meillä suomalaisilla on oikeus vahvaan ja terveeseen kansalliseen itsetuntoon.

Suomen itsenäisyyden juhlavuoden teemana on Yhdessä. Sitä juhlitaan laajalla ja monipuolisella ohjelmalla ja sitä koordinoi Valtioneuvostossa toimiva Suomi 100 –hanke. Vuoden ohjelmasisältö tulee syventämään ymmärrystä koko itsenäisyyden ajasta, tarkastelee tämän päivän Suomea sekä etsii ja luo uutta. Satavuotias katsoo vuosisadan taaksepäin, seisoo tukevasti tässä ajassa ja tähystää pitkälle eteenpäin. Suomi on juhlan arvoinen, juhlikaamme yhdessä!

Seuraavana vuonna on sitten Ilmavoimiemme vuoro. Suomen sisällissodan aikana keväällä 1918 perustettiin Suomen tasavallan joukkojen eli valkoisten lentojoukot. Koneita saatiin lähinnä Ruotsista ja otettiin venäläisiltä. Marsalkka Mannerheim määräsi maaliskuun kuudennen päivän vuosipäiväksemme, kun kyseisenä päivänä ruotsalainen Thulin-kone laskeutui Vaasaan ja Mannerheim määräsi sen liitettäväksi Suomen valkoisen armeijan Ilmailutarhaan.

Ilmavoimamme on maailman vanhimpia, esimerkiksi Ison-Britannian Kuninkaalliset ilmavoimat perustettiin 1.4.1918 ja Ruotsin Lentoase vuonna 1925.

Lentoaseemme rooli oli tärkeä sotavuosina, sen kehitys oli voimakasta ja sen merkitys kokonaisuudessa alettiin pikkuhiljaa ymmärtämään. 1960-luvulta alkaen Ilmavoimien kehittämiseen ryhdyttiin satsaamaan, saatiin uutta konekalustoa, tutkia, johtamisjärjestelmiä. Lentoturvallisuuteen kiinnitettiin merkittävästi huomiota katastrofaalisen 70-luvun jälkeen. Nyt olemme siinäkin aivan maailman huippuluokkaa. Hornettien ja 2000-luvun taitteen jälkeisen voimakkaan kansainvälistymisen myötä ilma-aseemme on nyt parhaimmassa kunnossa mitä se on koskaan ollut.

Tänä päivänä Ilmavoimamme kuuluu maailman kärkiluokkaan. Pitäkäämme se semmoisena myös tulevaisuudessa. Se on merkittävä tae itsenäisyydellemme. Ja on mukava todeta, että Jyväskylä on Ilmavoimien pääkaupunki. Juhlitaan yhdessä.

Hyvä Suomi!

Juha Suonperä,
Eversti evp.
Kokoomuksen Jyväskylän valtuustoryhmän pj.

Jyväskylä - entinen Suomen Ateena

Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän Koulutuskuntayhtymä allekirjoittivat 10.12.2010 siirtosopimuksen lukiokoulutuksen järjestämisestä. Tämän sopimuksen kohdassa 10. Lukiokoulutuksen rahoitus todetaan: ”Kuntayhtymä sitoutuu osoittamaan lukiokoulutukselle vähintään samat kokonaistaloudelliset resurssit (mukaan luettuna opetusresurssit) kuin kaupunki on lukiokoulutukselle vuonna 2009 osoittanut.” Koulutuskuntayhtymä sai vuonna 2010 OKM:ltä lukiokoulutuksen järjestämisluvan, jonka perusteena ovat mm. taloudelliset edellytykset järjestää lukiokoulutusta. Koulutuskuntayhtymän tavoitteena oli lukiokoulutuksen tuottaminen pelkillä valtionosuuksilla vaikka Opetushallituksen edustajat olivat todenneet siirtoa edeltävissä lausunnossaan, ettei koulutuskuntayhtymä tule kykenemään ylläpitämään lukiokoulutusta pelkkien valtion avustusten turvin ilman ulkopuolista rahoitusta. Muut kunnat rahoittavat lukioita keskimäärin 10 prosentilla. Summan suuruus vaihtelee muutamasta sadasta eurosta muutamiin tuhansiin euroihin opiskelijaa kohti, keskimäärin summa on 858€/opiskelija.


Jyväskylässä lukiokoulutus järjestetään maamme toiseksi pienemmillä opetuskuluilla. Koulutusresurssit eivät vastaa kurssimäärien, tilojen tai budjetin osalta sitä, mitä kaupunki 2009 lukiokoulutukseen osoitti. Ensin supistuivat tilat, kurssimäärien merkittävä lasku alkoi 2011-2012 ja koulutusbudjetin supistaminen 2013. Nyt Jyväskylässä ollaan tulossa tilanteeseen, että lukioista irtisanotaan opettajia. Lukio-opiskelu Jyväskylässä tarkoittaa massaluentoja ja laajaa ”itsenäistä” opiskelua ilman opettajan antamaa ohjausta. Keskimääräinen ryhmäkoko on jo yli 40 opiskelijaa ja suurimmissa ryhmissä on tänä syksynä ollut jopa 45 opiskelijaa. OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mielestä näin hukataan lahjakkuuksia, koska nuoret eivät saa opettajien sparrausta ja tukea. Lukiokoulutuksen luottamusmies Juha Paanasen mukaan kurssimäärä/opiskelija -suhdeluku on painumassa jopa 0,6:een, kun se muissa lukioissa on yli 1. Lukiossa tarjottavien kurssien lukumäärä oli vuonna 2010 2 800 ja vuoteen 2019 se uhkaa pudota 1 600-1 700:aan. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät opiskelijat pysty saamaan vaadittavia 75 kurssin opintoja järkevällä tavalla kolmessa vuodessa kokoon.


Lukio-opetuksen laatu Jyväskylässä on heikentynyt huomattavasti sen siirryttyä koulutuskuntayhtymän hoidettavaksi. Koulutuskuntayhtymällä rahat eivät riitä edes tyydyttävällä tasolla toteutettuun lukiokoulutukseen. Viime keväänä jyväskyläläislukioiden tulokset (pois lukien Normaalikoulun lukio)ylioppilaskirjoituksissa romahtivat. Sen vuoksi jyväskyläläiset nuoret ovat huonommassa asemassa jatko-opintoihin hakeutuessaan kuin muualla maassa lukionsa suorittaneet. Myös Jyväskylän lukioiden vetovoima kärsii. Keskisuomalaisen pääkirjoituksessa 27.9.2016 todettiin, että pahimmillaan Jyväskylän seutukunta kärsii pian siitä, että koulutus ei enää olekaan alueen vetovoimatekijä vaan muuton este.

Lukiolaisten vanhempia (ensi kevään kuntavaaleissa äänestäviä )kiinnostaa varmasti se, minkä tasoista koulutusta heidän nuorensa saavat tällä hetkellä ja tulevaisuudessa Jyväskylässä. Opiskelijat, opettajat ja opiskelijajärjestöt ovat erittäin huolissaan Jyväskylän lukiokoulutuksen tilasta. Koulutus on aina investointi tulevaisuuteen. Myös poliitikkojen pitäisi ymmärtää, kuinka tärkeä asia lukiokoulutus on.

Miten on mahdollista, että Jyväskylässä päättäjät vain sivusta seuraavat lukioiden alasajoa – vai seuraavatko edes? Lukiokoulutuksen siirtosopimuksen kohdassa 12. Järjestämisvastuusta luopuminen painavasta syystä  todetaan, että koulutuskuntayhtymä sitoutuu luopumaan lukiokoulutuksen järjestämisluvasta, mikäli sopijapuolet yhdessä toteavat, että lukiokoulutuksen järjestäminen ei täytä sopimuksessa mainittujen kriteereitä. Kaupunki ei voi enää laiminlyödä velvollisuuttaan valvoa vuonna 2010 tehdyn siirtosopimuksen toteuttamista. Lukiokoulutus tulee siirtää takaisin Jyväskylän kaupungin järjestettäväksi tai kaupungin on ryhdyttävä osaltaan rahoittamaan sitä.



Pia Tuomi-Sorjonen,
Jyväskylän Kokoomusnaisten varapuheenjohtaja

Ennakoidaan maakuntauudistusta – leikataan luottamushenkilöpaikkoja

Jyväskylän kaupungin luottamushenkilöjärjestelmä uudistuu. Uusi kuntalaki

ja vuoden 2019 alusta maakunnille siirtyvät tehtävät ohjaavat uudistusta.
Kaupunginjohtaja toi oman ehdotuksensa uudesta
luottamushenkilöjärjestelmästä kaupunginvaltuustoon 3.10.

Kaupunginjohtajan esittämän ministerimallin mukaan lautakuntien
puheenjohtajana voi toimia vain kaupunginhallituksen jäsen ja kaikkien
lautakunnan jäsenten on oltava valtuutettuja tai varavaltuutettuja.
Toteutuessaan tämä malli asettaa ison haasteen valtuutetun ajankäytölle.
Elämäntilanne, perhe ja työ vaikuttavat luottamustehtäviin käytettävissä
olevaan aikaan eikä kaikista töistä voi irrottautua osa- tai
kokoaikaisesti. Kokoomuksen mielestä on erittäin tärkeää, että
luottamustehtävissä voi toimia kaikenikäisiä erilaisissa elämäntilanteissa
olevia henkilöitä jatkossakin. Siksi palkkiosäännön uudistaminen yhtä
aikaa luottamushenkilöorganisaation kanssa on keskeistä. Uudistuksen on
annettava valtuutetuille mahdollisuus valita osa-aikaisen tehtävän tai
nykyisen kaltaisen palkkioperusteisen väliltä.

Maakuntauudistuksen myötä kuntien tehtävät vähenevät yli puolella ja tulot
pienenevät 2/3 nykyisestä. Toisin kuin keskustapuolueen
mielipidekirjoituksessa (KSML 28.9), Kokoomuksen mielestä on tarpeen
ennakoida maakuntauudistusta pienentämällä valtuuston, lautakuntien ja
muiden toimielinten kokoa. Tällä hetkellä Jyväskylässä on yhteensä 314
luottamushenkilöpaikkaa. Se on liian paljon. Esimerkiksi Helsinki
suunnittelee vähentävänsä luottamushenkilöpaikkoja nykyisestä 384 paikasta
269 paikkaan. On täysin vastuutonta ajatella, ettei maakuntauudistus
vaikuttaisi myös Jyväskylän luottamushenkilöiden määrään.

Kaupunginjohtajan esityksessä kulttuuri- ja liikuntalautakunta
muutettaisiin jaostoksi. Tätä Kokoomuksen valtuustoryhmä ei hyväksy.
Tulevaisuuden kuntien tehtävät painottuvat elinvoimaan, koulutukseen ja
hyvinvointiin sekä ennaltaehkäiseviin palveluihin. Kulttuurilla ja
liikunnalla on hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta tärkeä rooli.
Kokoomuksen mielestä kulttuuri- ja liikuntalautakunnan tulee jatkossakin
säilyä omana lautakuntanaan.

Kaupunginjohtajan ehdotuksessa hyviä asioita ovat mm. valtuutetun roolin
vahvistaminen, strategian ja talousarvion mukainen kehittäminen sekä
tiedonkulun varmistaminen lautakuntien, valtuuston ja hallituksen välillä.

Kokoomuksen valtuustoryhmä
Juha Suonperä, pj
Pauliina Holm, 1. vpj
Katja Isomöttönen, 2. vpj