Olisi jo viimein aika tunnustaa kolmannen sektorin yhteiskunnallinen merkitys. Yhdistykset ja järjestöt, eli kolmas sektori, ovat huikea voimavara, joiden toiminnassa pienillä panoksilla saadaan aikaan paljon. Järjestöjen vapaaehtoistyön kansantaloudellinen vaikutus on merkittävä (yli sata miljoonaa vuodessa) ja tehokkuusero huomattava verrattuna julkisen sektorin palkkatyöhön. Järjestöt olisi saatava aidosti mukaan myös palvelutuotantoon.
Yli kolmasosa suomalaisista aikuisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminta antaa paljon sekä tekijälleen, että vastaanottajalleen. Se lisää kaikkien osapuolten hyvinvointia, terveyttä, yhteisöllisyyden kokemusta ja myös kansalaisten yhteiskunnallista tiedostamista.
"Kolmannen sektorin vahvuuksia on juuri se, että se pystyy yhdistämään palkkatyötä ja vapaaehtoistyötä tavalla, johon julkinen sektori ei pysty ja tuomaan yhteen yhteiskunnan eri osaamisalueita."
Kolmannen sektorin vahvuuksia on juuri se, että se pystyy yhdistämään palkkatyötä ja vapaaehtoistyötä tavalla, johon julkinen sektori ei pysty ja tuomaan yhteen yhteiskunnan eri osaamisalueita. Tulevaisuuden haasteita ikääntyvässä yhteiskunnassa on muun muassa se, kuinka julkinen sektori ja kolmas sektori pystyvät aitoon yhteistyöhön, jossa keskustellen ja yhteisen toiminnan kautta haetaan ratkaisuja ongelmiin ja haasteisiin.
Asuttuani Keski-Euroopassa useampia vuosia huomasin miten hienosti järjestöpuoli voikaan toimia esimerkiksi osana palvelutuotantoa. Monessa maassa järjestöjen taloudelliset resurssit ovat aivan toista luokkaa kuin meillä. Usein valtio ja kunnat rahoittavat toimintaa mittavastikin, siten että budjetista katsotaan suoraan isompi siivu järjestöille ja se jaetaan sen mukaan, mitä palveluita minkäkin järjestön kanssa on sovittu tuotettavaksi.
"Erittäin hyvänä rahoitusmallina näkisin verovähennysoikeuden."
Erittäin hyvänä rahoitusmallina näkisin verovähennysoikeuden. Verovähennysoikeus vauhdittaisi kansalaisten tukea järjestöille. Vielä parempi vaihtoehto olisi kuitenkin Unkarin mallin, jossa työntekijä osoittaa palkastaan yhden prosentin haluamalleen järjestölle. Näin verovarat ohjautuvat sinne minne kansalaiset haluavat, kuten urheiluun, kulttuuriin tai kansalaisjärjestöjen työhön. Tällöin tukien saajat eivät ole pienen ryhmän päätettävissä.
Tukemalla eri keinoin järjestöjen ja yhdistysten työtä mahdollistamme tämän tärkeän voimavaramme olemassaolon ja osoitamme arvostusta tehdylle työlle.
Kati-Erika Timperi
Eduskuntavaaliehdokas (kok.)
Jyväskylän kaupunginhallituksen jäsen
Keski-Suomen maakuntavaltuutettu
Jyväskylän kaupunginhallituksen jäsen
Keski-Suomen maakuntavaltuutettu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti