Valtuustoryhmän kommenttipuheenvuoro tarkastuslautakunnan lausuntoon

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kokoomuksen valtuustoryhmä kiittää tarkastuslautakuntaa isosta ja ansiokkaasti tehdystä työstä ja hyvästä arviointikertomuksesta. 47 tarkastuskäyntiä tai kokousta, oman toimen ohella, on ollut melkoinen savotta. Lautakunta on nyt kahdessa vuodessa käynyt lähes koko kaupungin läpi, tehnyt lähes sata tarkastusta. Yleisesti voisi sanoa, että Jyväskylän kaupungissa asiat ovat varsin hyvällä tolalla, kunhan nyt vain jatketaan yhdessä samaan suuntaan saatetaan talous tasapainoon ja jatkuvasti kehitetään toimintoja ja tarvittaessa uudistetaan rakenteita.

Tämä oli jo toinen kerta kun tarkastuskertomusta aikaistettiin niin, että nyt saatiin jo vastauksetkin kesäkuun valtuustoon, ensivuoden suunnittelun pohjaksi. Lienee hyvä käytäntö myös jatkossa.

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on antaa kaupunginvaltuustolle arvionsa, korostan, siis oman arvionsa valtuuston edellisenä vuonna asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Siksi itse kyllä edelleenkin toivoisin, ettei kertomuksessa enää esitettäisi kysymyksiä, onhan niitä ollut vuosi aikaa tehdä ja saada vastauksia. Voisiko tämä olla tavoitteena kuluvalle kaudelle? Valmis kertomus nopeuttaisi jatkotyöstöä.

Tarkastuslautakunta kiinnitti jälleen huomiota valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden valmisteluun. Vaikka parannusta on tapahtunut niin edelleen on kiinnitettävä huomiota siihen, että tavoitteet ovat konkreettisia, realistisia, toiminnan kannalta olennaisia ja mielellään mitattavia. Kaupunginhallitus lupasikin kiinnittää tähän erityistä huomiota talousarvion 2016 laatimisen yhteydessä. Etenkin nyt, kun uusi strategia on valmis, niin hallitukselta odotetaan entistä ohjaavampaa roolia tavoitteiden asettelussa. 

Valtuustoryhmämme mielestä on hyvä, että tavoitteiden asettamisessa ovat toimielimet itse mukana. Näin sitoutuminen tavoitteiden toteuttamiseen on parempaa ja saadaan tuloksia aikaan.

Suomessa on viime vuosien aikana investoitu voimakkaasti ICT-hankintohin. Sekä valtionhallinnossa, että kuntasektorilla on käytössä satoja erilaisia tietojärjestelmiä. Ja on yleisesti koettu, että niiden toiminnoissa on päällekkäisyyttä ja etteivät ne riittävästi keskustele keskenään ja näin aiheutuu turhia kustanteita. Tähän kiinnitti lautakunta huomiota myös Jyväskylän kohdalta. Asian eteen on kaupungissa kyllä tehty; konsernilla on ict-ohjausryhmä, on palvelualueiden ict-kehittämisryhmät, on otettu keskitetty SAP-järjestelmä käyttöön. Jatkossakin tulee asiaan panostaa ja luottamushenkilönä kyllä mielelläni näkisin kokonaisselvityksen tietojärjestelmiemme kokonaisuudesta ja sen toimivuudesta.

Hyvistä käytännöistä lautakunta otti esille Palokan terveysaseman suun terveydenhuollon uuden toimintamallin sekä Huhtasuon uuden hoitajavetoisen hoitomallin. Nämä ovat loistavia esimerkkejä siitä miten uusilla ideoilla ja moderneilla käytänteillä saadaan aikaan toiminnan voimakasta tehostamista ja taloudellisuutta. Suosittelemme ottamaan näistä mallia ja kehittämään kaupungin toimintoja eri palvelualueilla.

Lautakunta kommentoi Jyväskylän kaupungin taloutta suurten kaupunkien vertailussa. Asukkaillamme on neljänneksi eniten velkaa per asukas (2990 euroa). Jyväskylän veroprosentti on toiseksi korkein, vain Kuopiossa ja Lahdessa on korkeampi veroprosentti. Kuitenkin kaupungin taloudessa on näkyvissä positiivisia merkkejä. Talousarviossa pysyttiiin ja vuosikate on selvästi arvioitua parempi. Henkilöstömäärän kasvu on saatu pysähtymään ja itse asiassa ensimmäistä kertaa uuden kunnan aikana työtekijöiden määrä väheni.

Kiitän edellistä kaupunginjohtajaa Markku Anderssonia, siitä että hän sai viimeisenä työnään kaupungin talouden kääntymään nousu-uralle. Se on hyvä perintö nykyiselle kaupunginjohtajallemme Timo Koivistolle.

Tarkastuslautakunta korostaa aiheellisesti jokaisen esimiehen velvollisuutta sisäiseen valvontaan koko vuoden aikana, jotta taloudellisiin poikkeamiin pystytään puuttumaan mahdollisimman nopeasti.

Edelleen valtuustoryhmämme on sitä mieltä, että rakenteelliset ratkaisut ja ennakkoluulottomat, vastuulliset uudistukset palveluiden järjestämisessä kannattavat pitkällä tähtäimellä ja pystymme tasapainottamaan taloustilannetta.

Talouden suuntaa ei käännetä veroprosenttia korottamalla vaan kulurakennetta muuttamalla. Kokoomuksen valtuustoryhmä painottaa, että päättäjien on tunnettava jatkossakin vastuunsa ja pystyttävä tekemään kokonaistalouden parantamiseksi vaikeiltakin tuntuvia päätöksiä.

Siis hyvät valtuutetut. Pelivaraa ei vieläkään ole, kulunut vuosi oli kuitenki edelleen tappiollinen. Tämän valtuuston on nyt vain pystyttävä tekemään rakenteellisia muutoksia, ja taloutta tasapainottavia päätöksiä. Yhteistyössä, ja yhteisesti vastuuta kantaen. Samaa peräänkuulutan lautakunnilta ja johtavilta virkamiehiltä; nyt tarvitaan johtajuutta, linjakkuutta ja selkärankaisuutta. Hyvää johtamista, esimiesten tukemista toimissaan. Yhdessä tämä homma voidaan hoitaa kunniakkaasti maaliin, niin että lapsillammekin ja heidän lapsillaan olisi hyvä kaupunki elää ja rakentaa parempaa yhteiskuntaa.

Herra puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta valtuusto voi hyväksyä vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myöntää tillivelvollisille vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-31.12.2014.

Kokoomuksen valtuustoryhmän puolesta,

Juha Suonperä

valtuustoryhmän puheenjohtaja (kok.)

Valtuustoaloite: Jaloittelutauot Jyväskylän kaupunkiorganisaation luottamuselinten kokouksiin

Caius Forsberg

Useat maailman maat, kuten myös Suomi, ovat laatineet kansalaisilleen fyysisen aktiivisuuden suositukset. Fyysisen aktiivisuuden suositus ottaa kantaa liikunnan määrän, laadun ja toteuttamistapojen lisäksi myös liikkumattomuuteen sekä istumisen, ravinnon ja unen määrään. Pitkiä ja yhtämittaisia, yli kaksi tuntia kestäviä istumisjaksoja tulee välttää vapaa-ajan lisäksi myös koulussa ja työssä.

Useissa tutkimuksissa on todettu, että istuva elämäntapa heikentää aineenvaihduntaa ja lisää sairauksia. Istuminen kasvattaa esimerkiksi metabolisen oireyhtymän, sydän- ja verisuonisairauksien sekä kakkostyypin diabeteksen riskiä. Istuessa ruumiin energiankulutus on lähes lepotilassa. Heti kun nousee seisomaan, kulutus kasvaa 13 prosenttia ja jalkojen heiluttelu vielä kaksinkertaistaa energiankulutuksen lepotilaan verrattuna. Jatkuva istuminen on terveysriski riippumatta ihmisen muusta fyysisestä aktiivisuudesta tai painoindeksistä.

Uusi kaupunkistrategia korostaa Jyväskylän olevan rohkeasti aikaansa edellä. Jyväskylän profiloituminen liikuntakaupungiksi on meille suuri vahvuus, jonka tulee näkyä myös käytännössä. 

Luottamuselinten kokoukset kestävät useita tunteja eikä jaloittelutaukoja juurikaan pidetä. Jyväskylän kaupungin luottamushenkilöiden tulisi omalla esimerkillään olla osa liikkuvaa ja aktiivista Jyväskylää. Myös luottamustyön mielekkyys, luottamushenkilöiden vireystila ja jopa työn laatu paranevat kun kokouksissa pidetään riittävän usein lyhyitä jaloittelutaukoja. 

Esitämme, että Jyväskylän kaupunkiorganisaation kaikissa luottamuselimissä siirrytään käytäntöön, jonka mukaan kokouksissa ja seminaareissa pidetään esim. pieni jaloittelutauko noin tunnin välein.

15.6.2015

Caius Forsberg (kok.)                            Kaisa Peltonen (vihr.)

TALOUSKASVUA PAREMMALLA TYÖELÄMÄLLÄ

Työelämä on muuttunut. Teknologia, erityisesti digitalisaatio, on lisännyt työelämän tempoa, informaation määrää ja tehnyt työstä liikkuvampaa. Monet pysyväksi koetut työn ja sen tekemisen raja-aidat ovat murtuneet vauhdilla. Yhä useammin työ ei ole enää sidottu paikkaan tai aikaan ja töitä tehdään virallisen työajan ulkopuolella. Perinteisen tavan rinnalle on syntynyt uusia tapoja tehdä työtä.

Työnteon ja työelämän murros ei ole tälläkään kertaa tapahtunut ongelmitta. Muuttuneissa olosuhteissa useamman meistä motivaatio työntekoa kohtaan ja työssä jaksaminen ovat vähentyneet. Viime vuonna Suomessa ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle jää vuosittain noin 20 000 työntekijää, joista joka kahdeksas on alle 35-vuotias nuori. Joka neljäs suomalainen ei usko jaksavansa työssä eläkeikään saakka.

Lähes kaikissa tapauksissa perimmäinen syy työssä uupumisten takana ovat vallitsevat työelämän järjestelyt, jotka eivät enää vastaa nykypäivän elämän ja ihmisten vaatimuksia. Siksi jos me haluamme lisätä suomalaisten työssäkäyntiä ja jaksamista sekä turvata tätä kautta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, meidän on kiireen vilkkaan tehtävä radikaaleja parannuksia tapaamme tehdä työtä. Tavoitteena ei tule olla enempää eikä vähempää kuin maailman parhaan työelämän luominen suomalaisille.

"Tavoitteena ei tule olla enempää eikä vähempää kuin maailman parhaan työelämän luominen suomalaisille."

Liikkeelle voidaan lähteä tekemällä nykyistä työaikalainsäädäntöä joustavammaksi. Toisin kuin 1950- ja 60-luvuilla yhä useammin töitä tehdään virallisen työajan ulkopuolella, mikä tekee työajan seurannasta hankalaa ja asettaa haasteen työntekijän jaksamiselle. On sekä työntekijän että työnantajan etu, että töitä tehdään silloin, kun niitä on, ja lyhennetään työpäivän pituutta, kun töitä ei ole. Työaikapankkimallin pääpiirteet ja siihen liittyvät työaikasuojelun vähimmäisehdot tulisi kirjata lakiin.

Toiseksi työelämän laatua on mahdollista parantaa huomioimalla eri alojen erityispiirteet. Työn luonne vaikkapa vähittäiskaupassa tai rakennusalalla on erilainen. Tarvitaankin lisää paikallista sopimista, joka perustuu työntekijöiden ja -antajien keskinäiselle luottamukselle.

 "Tarvitaankin lisää paikallista sopimista, joka perustuu työntekijöiden ja -antajien keskinäiselle luottamukselle."

Esimerkiksi nopeasti kasvavat pörssiyhtiöt Netflix ja Virgin Group ovat antaneet työntekijöilleen rajattoman lomaoikeuden ja mahdollisuuden pitää lomaa milloin tahansa, kunhan työntekijälle annetut työtehtävät on suoritettu. Lähtöajatus näille yrityksillä on ollut näin mullistavaan malliin siirtymisessä se, että mitä enemmän työntekijä saa vaikuttaa omaan työhönsä, sitä motivoivampaa työ on.

Samanlaiseen rohkeuteen tulisi tehdä myös meillä mahdollisuudet. Työntekijälle pitäisi antaa enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihinsa, mikä vähentäisi myös sairauspoissaoloja. Tämä vaatii asennemuutosta ja aitoa luottamusta.

Toisaalta samalla, kun joustoja lisätään, on tärkeää huolehtia työntekijän jaksamisesta. Työpaikoilla täytyy sopia siitä, milloin työntekijä on aidosti vapaalla. Se, että työntekijä on jatkuvasti tavoitettavissa, ei tarkoita, että hän on aina käytettävissä. Kaikki tämä edellyttää hyvää johtamista. Johdon tehtävä on myös huolehtia, että työterveyshuolto toimii. Tärkeintä on tarttua ajoissa ongelmiin.

Viimein uudenlaista joustavuutta työelämässä tarvittaisiin ihmisten vaihtelevien elämäntilanteiden takia. Jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan pelastaa, silloin kaikille työnhaluisille on luotava mahdollisuus osallistua työelämään omalla panoksellaan. Osatyökykyisissä, vanhuseläkkeellä olevat, opiskelijat ja työeläkkeellä olevat ovat siitä nyt pääosin ulkona.

Keinoja heidän auttamiseksi on useita. Luomalla oppisopimuksen rinnalle koulutussopimus, monelle pitkäaikaistyöttömällekin voi avautua uusia väyliä takaisin työelämään. Vanhemmuuden kustannusten nykyistä tasaisempi jakaminen kannustaisi puolestaan pienten lasten vanhempia tarttumaan mieluummin lyhennettyyn työaikaan kuin poistumaan kokonaan työelämästä. Työn verotusta keventämällä ja työttömyysturvan suojaosuuksia korottamalla lyhyetkin työt muuttuvat kannattaviksi ottaa vastaan.

Suomen saaminen uuteen nousuun vaatii rohkeutta päivittää työelämämme pelisäännöt uutta työtä vastaavaksi. Tarvitsemme pelisäännöt, jotka toimivat vielä huomennakin.

Sinuhe Wallinheimo
Kansanedustaja (kok.)

KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS

Olisi jo viimein aika tunnustaa kolmannen sektorin yhteiskunnallinen merkitys. Yhdistykset ja järjestöt, eli kolmas sektori, ovat huikea voimavara, joiden toiminnassa pienillä panoksilla saadaan aikaan paljon. Järjestöjen vapaaehtoistyön kansantaloudellinen vaikutus on merkittävä (yli sata miljoonaa vuodessa) ja tehokkuusero huomattava verrattuna julkisen sektorin palkkatyöhön. Järjestöt olisi saatava aidosti mukaan myös palvelutuotantoon.

Yli kolmasosa suomalaisista aikuisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Vapaaehtoistoiminta antaa paljon sekä tekijälleen, että vastaanottajalleen. Se lisää kaikkien osapuolten hyvinvointia, terveyttä, yhteisöllisyyden kokemusta ja myös kansalaisten yhteiskunnallista tiedostamista.

"Kolmannen sektorin vahvuuksia on juuri se, että se pystyy yhdistämään palkkatyötä ja vapaaehtoistyötä tavalla, johon julkinen sektori ei pysty ja tuomaan yhteen yhteiskunnan eri osaamisalueita."

Kolmannen sektorin vahvuuksia on juuri se, että se pystyy yhdistämään palkkatyötä ja vapaaehtoistyötä tavalla, johon julkinen sektori ei pysty ja tuomaan yhteen yhteiskunnan eri osaamisalueita. Tulevaisuuden haasteita ikääntyvässä yhteiskunnassa on muun muassa se, kuinka julkinen sektori ja kolmas sektori pystyvät aitoon yhteistyöhön, jossa keskustellen ja yhteisen toiminnan kautta haetaan ratkaisuja ongelmiin ja haasteisiin.

Asuttuani Keski-Euroopassa useampia vuosia huomasin miten hienosti järjestöpuoli voikaan toimia esimerkiksi osana palvelutuotantoa. Monessa maassa järjestöjen taloudelliset resurssit ovat aivan toista luokkaa kuin meillä. Usein valtio ja kunnat rahoittavat toimintaa mittavastikin, siten että budjetista katsotaan suoraan isompi siivu järjestöille ja se jaetaan sen mukaan, mitä palveluita minkäkin järjestön kanssa on sovittu tuotettavaksi. 

"Erittäin hyvänä rahoitusmallina näkisin verovähennysoikeuden."

Erittäin hyvänä rahoitusmallina näkisin verovähennysoikeuden. Verovähennysoikeus vauhdittaisi kansalaisten tukea järjestöille. Vielä parempi vaihtoehto olisi kuitenkin Unkarin mallin, jossa työntekijä osoittaa palkastaan yhden prosentin haluamalleen järjestölle. Näin verovarat ohjautuvat sinne minne kansalaiset haluavat, kuten urheiluun, kulttuuriin tai kansalaisjärjestöjen työhön. Tällöin tukien saajat eivät ole pienen ryhmän päätettävissä.

Tukemalla eri keinoin järjestöjen ja yhdistysten työtä mahdollistamme tämän tärkeän voimavaramme olemassaolon ja osoitamme arvostusta tehdylle työlle.

Kati-Erika Timperi

Eduskuntavaaliehdokas (kok.)
Jyväskylän kaupunginhallituksen jäsen
Keski-Suomen maakuntavaltuutettu

TURVALLISUUS JA TALOUS TÄYTYY PITÄÄ AINA KUNNOSSA

”Niin muuttuu maailma, Eskoni”, totesi suutari Topias pojalleen Aleksis Kiven Nummisuutareissa, kun tämä kosioretkelle lähti. Niin se muuttuu, niin se on aina tehnyt ja tulee tekemään. Muutoksessa on syytä pysyä mukana.

Maailmanpoliittinen tilanne muuttui Venäjän tunkeutuessa Ukrainaan, ja alkoi jälleen uusi ajanjakso. Venäjä hyökkäsi Tšetšeniaan vuosina 1994 ja 1999 ja Georgiaan vuonna 2008. Nyt oli Ukrainan vuoro. Krimihän kuului ennen Venäjään, ja siellä ovat venäläisten Mustanmeren laivaston tukikohdat, suuret luonnonrikkaudet ja Itä-Ukrainan venäjänkielisillä alueilla voimakkaasti sotateollisuutta.

  "Pitää kuitenkin muistaa, ettei Suomi ole Ukraina, ei tule ruokkia turhia pelkoja."

Mielipidekyselyjen mukaan turvattomuuden tunne ja Venäjän pelko ovat Suomessa kasvaneet. Pitää kuitenkin muistaa, ettei Suomi ole Ukraina, ei tule ruokkia turhia pelkoja. Suomessa on hyvässä kunnossa olevat turvallisuusorganisaatiot: Rajavartiolaitos, Tulli, Poliisi ja Puolustusvoimat. Tämän lisäksi jokainen ministeriö vastaa varautumisesta poikkeuksellisiin oloihin omalla toimialueellaan. Tässä mielessä Suomi on varsin poikkeuksellinen ja harvinainen yhteiskunta maailmassa. Kokonaismaanpuolustus ja poikkeusoloihin varautuminen ovat varsin hyvällä mallilla.

Toki vallitsevaan tilanteeseen ei saa tuudittautua, vaan turvallisuusrakenteemme on jatkuvasti pidettävä ajan tasalla ja taloutemme terveenä. Ne ovat yhteiskuntamme kivijalat ja perustana kaikelle muulle. Tuleville sukupolvillemme pitää jättää terve ja kansainvälisesti kilpailukykyinen Suomi.

"Tiedustelulainsäädäntö tulee uusia ja siten saada viranomaisille oikeus tietoliikennetiedusteluun."

Tiedustelulainsäädäntö tulee uusia ja siten saada viranomaisille oikeus tietoliikennetiedusteluun. Kun sotilaallinen toiminta siirtyy signaaleista taivaalla verkkoon, pitää tiedustelun päästä sinne mukaan. Valtionhallinnon vuoden 2011 kohdistamat supistukset puolustushallintoon tulee perua ja panostuksia siihen tulee kasvattaa lähivuosina Puolustuksen parlamentaarisen työryhmän raportin mukaisesti. Sehän oli varsin yksimielinen ja antaa siten hyvät osviitat tulevalle hallitukselle. Suuret muutokset ja rakenneuudistukset on jo tehty, joten nyt keskitytään maanpuolustuksen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

Pitäkäämme Suomi myös tulevaisuudessa yhtenä maailman parhaimmista maista!

Aurinkoista kevättä kaikille!

Juha Suonperä

Eduskuntavaaliehdokas (kok.)

Eversti evp.

EDESSÄ SOTE-VAALIT

Saimme eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokuntaan puolueiden puheenjohtajilta kovan haasteen. Meidän piti yrittää luoda parissa viikossa kokonaan uusi sote-malli perustuslakivaliokuntaan kaatuneen, vuosia valmistellun mallin tilalle. Jouduimme poliitikkoina ottamaan hoitaaksemme sekä asiantuntijavalmistelijan että päätöksentekijän roolit.

Teimme työtä käskettyä, vaikka totesimme jo työhön ryhtyessämme urakan lähes mahdottomaksi. Malli törmäsi odotusten mukaisesti perustuslaillisiin ongelmiin. Ja hyvä niin. Vaikka onnistuimme selkeyttämään parlamentaarisesti valmisteltua mallia, olisi siihen edelleenkin jäänyt merkittäviä epäkohtia mm. palveluiden järjestämistä ja rahoitusta koskevien vastuiden ja roolitusten osalta.

Sote-uudistus ei kuitenkaan painu unholaan. Päinvastoin, se nousee nyt kevään vaalien yhdeksi selkeäksi kärkiteemaksi.

Tulevan eduskunnan on ensi töikseen käynnistettävä sote-uudistuksen uudelleenvalmistelu ja määriteltävä uudistukselle poliittiset tavoitteet. Varsinainen valmistelu ja lakiesityksen kirjoittaminen tulee kuitenkin tapahtua normaalin lainvalmisteluprosessin mukaisesti asiantuntijavirkamiesten toimesta.

 "Tulevan eduskunnan on ensi töikseen käynnistettävä sote-uudistuksen uudelleenvalmistelu ja määriteltävä uudistukselle poliittiset tavoitteet."

Uudistuksen valmistelussa tulee päähuomio siirtää hallinnosta takaisin ihmisiin. Kuntien vaikutusvallan tai maksuosuuksien säilyttämisen sijaan tulee tavoitteeksi asettaa kansalaisten oikeus laadukkaisiin ja vaikuttaviin sote-palveluihin.

 

Tämä tavoite onnistuu parhaiten muodostamalla uudenlaiset, vähintään maakunnan laajuiset sote-alueet, jotka voivat ottaa kokonaisvastuun palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Palveluiden laadun ja kustannustehokkuuden kannalta on myös tärkeää, että järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan ja asiakasohjaavuutta hyödynnetään kansalaisten valinnanvapautta lisäämällä.

Käytännössä sote-alueilla olisi oltava valta ja vastuu päättää alueensa asukkaille tarjottavista palveluista ja  valita kuhunkin tilanteeseen laadukkaimmat ja kustannustehokkaimmat palveluntuottajat, ellei valintaa voida antaa suoraan kansalaisille. Alueiden olisi myös voitava ohjata ja valvoa tuottajia objektiivisesti niin, että kaikki palveluntuottajat pelaisivat samaan maaliin. Tämä onnistuisi parhaiten, kun järjestäminen ja tuottaminen erotettaisiin toisistaan ja sote-alueet toimisivat ilman omaa palveluntuotantoa.

"Alueiden olisi myös voitava ohjata ja valvoa tuottajia objektiivisesti niin, että kaikki palveluntuottajat pelaisivat samaan maaliin."

Valtakunnallinen sote-uudistus muistuttaa läheisesti Saarikassa toteuttamaamme kuuden kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistämistä. Uskon, että onnistuimme uudistuksessa erityisesti selkeästi roolitetun virkamiesvalmistelun ja hallitusti toteutetun poliittisen päätöksenteon ansiosta. Näitä Saarikan kokemuksia kannattaa nyt hyödyntää myös valtakunnallisella tasolla.

Mikael Palola

Kansanedustaja (kok.)

Sote-kuntayhtymän johtaja

Jyväskylä

VASTAKKAINASETTELUN AIKA ON OHI

Vihreiden kansanedustajaehdokkaan Touko Aallon mielestä (Ksml 20.2.) soidensuojelun täydennysohjelma olisi romutettu. Väite ei pidä paikkaansa. Soidensuojelutyöryhmän työ etenee, ja tavoitteena on saada Suomen arvokkaat suot suojeluun.

Tavoite suoluonnon suojelusta on yhteinen. Keinot vain ovat erilaiset. Kokoomukselle tärkeää on, että suojelupäätöksiä tehtäessä maanomistajia kuullaan aidosti. Luonnonsuojelulain mukaisessa ohjelmassa vapaaehtoisuus on kyllä ensisijainen keino, mutta lopulta pakkokeinot otetaan käyttöön, jos maanomistaja ei muuten suostu suojeluun.

Metsiensuojeluohjelma METSO perustuu vapaaehtoisuuteen. Siitä on saatu hyviä kokemuksia. Se on lisännyt maanomistajien suojelumyönteisyyttä. Meillä ei ole enää varaa Natura-vuosien virheisiin. Suojelumyönteisyyttä on pikemminkin vahvistettava. Vastakkainasettelun aika olkoon ohi.

"Suojelumyönteisyyttä on pikemminkin vahvistettava. Vastakkainasettelun aika olkoon ohi."

Aalto kirjoittaa virheellisesti, että tällä kaudella olisi saatu sovittua 100 000 suohehtaarin suojelusta. Kuitenkin vihreän ympäristöministerin Ville Niinistön aikana soidensuojelun täydennysohjelman toteutus oli päätetty tehdä kahdessa osassa. Tällä kaudella olisi siis tehty päätös vain Etelä-Suomen soiden suojelusta. Kaikkiaan ohjelma ulottuu 10 vuoden päähän. Etelä-Suomen lähes sadan miljoonan euron kustannusarviosta vain muutamia miljoonia oli osoitettu tälle vuodelle. Se jo kertoo, että suojeluun olisi oikeasti saatu vasta murto-osa kaavailluista soista.

Jos nykyisen ympäristöministerin Sanni Grahn-Laasosen vihreä edeltäjä olisi kunnioittanut hallituksen yhdessä sopimia kirjauksia ja ottanut vapaaehtoiset keinot mukaan valmisteluun, soidensuojelussa oltaisiin varmasti pidemmällä. Nyt tehty noin 6 000 hehtaarin suojelupäätös valtionmaista on ensi askel kohti suurempaa tavoitetta. Päätöksellä suojeltiin erityisesti Etelä-Suomen arvokkaita soita, sillä Etelä-Suomessa on suurin tarve suojelulle.

Soidensuojelu etenee. Työryhmän työ jatkuu, paljon soita omistavien yritysten kanssa ovat neuvottelut käynnissä ja METSOn kautta saadaan arvokkaita puustoisia soita suojeluun.

"Kun puhutaan jopa 10 vuoden hankkeesta, uskon, että vapaaehtoisten keinojen mukaanotto ainoastaan lisää ohjelman onnistumisen edellytyksiä."

Kun puhutaan jopa 10 vuoden hankkeesta, uskon, että vapaaehtoisten keinojen mukaanotto ainoastaan lisää ohjelman onnistumisen edellytyksiä. Kokoomus haluaa suojella Suomen arvokkaat suot myös jälkipolville.

Marjo Pakka

FM, HTK
Eduskuntavaaliehdokas (kok.)

NYT ON KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN VUORO

Kilpailukykymme on kiinni osaajistamme. Suomi on ollut ja voi edelleen olla osaamisen mallimaa. Meillä on maailman parhaat opettajat. Mitä on tulevaisuuden mitattava osaaminen, ja kuinka tulemme Suomena sijoittumaan kansainvälisessä vertailussa? Osaamisvienti on kasvava mahdollisuutemme, kun poistamme sitä rajoittavat lainsäädännön esteet.

Tarvitsemme rakenteiden uudistamista terveen talouden, koulutuksen laadun ja järjestäjäverkon sekä ikäluokkien koon näkökulmista. Hallintomallien tulee joustaa, jotta voimme poistaa organisaatioiden välistä päällekkäisyyttä eikä katvealueita jäisi. Tarvitaan rohkeita hallintomallien muutoksia. Näin voimme pitää huolta nuortemme mahdollisuudesta toisen asteen opintoihin (lukio ja ammatillinen) riittävän lähellä kotia.

"Tarvitaan rohkeita hallintomallien muutoksia."

Emme saa unohtaa aikuisia oppijoita. Oppisopimus ja koulutussopimusmalli ovat mahdollisuus työelämän uudistumiseen ja moniosaajien tarpeeseen. Kaikille koulutuksenjärjestäjille kohdistuvan juustohöylän on oltava viimeinen vaihtoehto muutosten toteuttamiseen. Yhteistyön tiivistäminen ja opetusteknologian kuten etäopetuksen hyödyntäminen ovat tärkeitä varmistettaessa koulutuksen ulottuminen kaikille suomalaisille. 

Korkeakoulujemme erikoistuminen on tärkeää ollaksemme kansainvälisesti kilpailukykyinen. Hallitus päätti pääomittaa korkeakouluja 75 miljoonalla eurolla. Se on viesti tutkimukseen ja kehittämiseen panostamisesta. Tulevaisuuden työt ja ammatit sijoittunevat enenevissä määrin bio-, metsä-, digi-, ja cleantech-osaamiseen, uusiutuvan energian ja innovaatioiden pariin sekä perinteisten ammattien rajapinnoille. Suomen tulee löytää vahvuus niistä tulevaisuuden aloista ja osaajien tarpeesta, joita koneet eivät voi korvata. Luovuus korostuu. Tarvitsemme nykyistä monimuotoisempaa osaamista muun muassa hoiva- ja opetusalalle. Koulutuspolitiikkamme ei saa olla ailahtelevaa. Näkökulman tulee ulottua riittävän kauas. Uusia pedagogisia toimintatapoja ja syvempää työelämän ja koulutuksen yhteistyötä tarvitaan.

"Koulutuspolitiikkamme ei saa olla ailahtelevaa. Näkökulman tulee ulottua riittävän kauas."

Perheiden hyvinvointi syntyy koulutuksesta, osaamisesta ja uudistuvasta työstä. Lapsille, nuorille ja aikuisille tulee tarjota vaihtoehtoja omien oppimis- ja urapolkujen rakentamiseen, yksilölliseen tukeen ja opiskelijahuoltoon. Nyt on koulutuksen ja osaamisen vuoro.

Pauliina Holm

eduskuntavaaliehdokas, kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen, maakuntavaltuutettu (kok.)

koulutuspäällikkö, FM

LUKIOIDEN RAHOITUS ON TURVATTAVA

Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestö 17.2.2015

Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestö on huolissaan lukioiden rahoituksesta. Jotta voisimme kääntää suomalaisten osaamisen uuteen nousuun, on panostettava erityisesti lukioihin, jotka toimivat väylänä jatko-opintoihin.

Vastuu opetustoimen rahoituksesta ja koulujen rakentamisesta jakautuu valtion ja paikallisten koulutuksen järjestäjien kesken. Paikalliset koulutuksen järjestäjät saavat valtionosuutta oppilaitosten perustamis- ja käyttökustannuksiin. Vuonna 2015 lukioiden keskimääräinen valtionosuuden yksikköhinta/ oppilas on 6004,53 euroa, kun se vuonna 2014 oli 6425,98 e/ oppilas. Vastaavasti ammatillisen koulutuksen keskimääräinen valtionosuus / oppilas vuonna 2015 on 10 782,42, kun se vuonna 2014 oli 10 970,06.

Lukiokoulutuksen rahoitusta on vuoden 2015 alusta siis vähennetty 421,45 euroa/ oppilas eli 6,6%, mikä on selvästi enemmän kuin ammatillisen koulutuksen vähennys 187,64 euroa/ oppilas eli1,7%. Jo tehtyjen vähennysten lisäksi vuoden 2016 alusta on suunnitelmissa pienentää toisen asteen valtionosuutta 260 ME.

”Lukiokoulutuksesta ei voi enää säästää. Lukiokoulutus tulee rinnastaa ammatillisten oppilaitosten yhteiskunnallisten ja kaupallisten tutkintojen kanssa samalle rahoituksen tasolle. Tarvitsemme uutta nousua, nuoremme tarvitsevat laadukasta opetusta!” toteaa kunnallisjärjestön puheenjohtaja Eeva-Kaisa Rouhiainen.

Ei korkeakoulujen yhdistämiselle – kyllä yhteistyön lisäämiselle

Yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuuksista on niin sanottu duaalimalli, eli kaksi erimuotoista korkeakoulujärjestelmää. Pääministeri Alexander Stubb kannattaa joustavan yhteistyön lisäämistä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä, mutta ei korkeakoulujen yhdistämistä (HS 30.1.15). Olen samaa mieltä. Yhdyn myös monesti kuultuun näkemykseen, että erityisesti nyt painiessamme heikon talouden kanssa, mikään ei sinänsä saa olla pyhää. Meidän on aidosti tutkittava kaikki mahdollisuudet, kuinka voimme tuottaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla, mutta samalla laadukkaasti. Tämän sanottuani, on silti vaikea nähdä miten tiedepainotteisten korkeakoulujen eli yliopistojen ja työelämäpainotteisten korkeakoulujen eli ammattikorkeakoulujen yhdistäminen olisi hyödyllistä. Vaikka hallintojen yhdistämisellä voitaisiin saada joitain säästöjä, kahden perustehtävältään erilaisen koulutuksen järjestäminen kokonaan saman katon alla, vaatisi onnistuakseen silti aikamoisen hallintohimmelin. Samalla on vaarana, että ammattikorkeakouluista tulee entistä enemmän yliopiston maisteriohjelmaan valmistava koulutus, jota varten niitä ei ole luotu.

 "Meidän on aidosti tutkittava kaikki mahdollisuudet, kuinka voimme tuottaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla, mutta samalla laadukkaasti."

Koulutusjärjestelmämme on silti kyettävä pysymään nykyajassa, enkä puolusta muuttumattomuutta. Yliopistojemme on erikoistuttava tulevaisuudessa entistä enemmän. Suomen kokoisessa maassa ei ole järkevää pyrkiä tuottamaan useamman alan tutkimusta useassa eri paikassa. Tilannetta on järkeistettävä. Tällä en tarkoita sitä, että yhtä tieteenalaa saa harjoittaa ainoastaan yhdessä paikassa, vaikka se Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan esimerkin mukaisesti voisi hyvin toimia. Meidän on pyrittävä irti yliopistojemme keskinäisestä kilpailusta ja tavoiteltava tutkimuksen ja opetuksen kansainvälistä tasoa. Jokaisen suomalaisen yliopiston vaikutus oman kaupunkinsa elinvoimaisuuteen on kiistaton, minkä vuoksi suhtaudun nuivasti yliopistojen lakkautuksiin. Yliopistojen määrää ja niissä tarjottavien tieteenalojen harjoittamista täytyy kuitenkin pystyä katsomaan avoimesti ja kriittisesti. On aiheellista miettiä joissakin tapauksissa keskittämisratkaisuja. Iso yliopisto ei saa olla itseisarvo, sillä pienempikin yliopisto voi toimia tehokkaasti, kunhan se ei yritä tarjota ja tuottaa kaikkea kaikille.

"Iso yliopisto ei saa olla itseisarvo, sillä pienempikin yliopisto voi toimia tehokkaasti, kunhan se ei yritä tarjota ja tuottaa kaikkea kaikille."

Ammattikorkeakoulujen lukumäärää on jo tarkasteltu, ja kenttään on tehty muutoksia. Myös annettavan opetuksen laatu ja tavoitteet täytyy pitää suurennuslasin alla. Työelämäpainotteisten korkeakoulujen pitää pystyä reagoimaan tiedepainotteisia nopeammin jatkuvasti muuttuvaan yhteiskuntaan. Ne eivät voi jäädä lepäilemään laakereilleen työelämän tarpeiden muuttuessa, sillä vain yhteistyö elinkeinoelämän kanssa mahdollistaa koulutuksen hyödyllisyyden opiskelijoille.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tehtävien eroista huolimatta yhteistyötä korkeakoulujen välillä on lisättävä. Jyväskylässä olemme edelläkävijöitä kahden korkeakoulun opiskelijoiden liikuntapalvelujen yhdistämisessä. Samalla liikuntatarralla opiskelija saavuttaa sekä ammattikorkeakoulun että yliopiston laadukkaat liikuntapalvelut. Tulevaisuudessa yhteistyötä on järkevää tarkastella esimerkiksi koulutusviennin, yhteisten tilojen, opiskelijoiden terveydenhuollon ja myös osittain hallinnon saralla.    

Toivon ja uskon, että Suomi on myös tulevaisuudessa osaamisen ja oppimisen mallimaa.

Caius Forsberg

eduskuntavaaliehdokas (kok.), liikuntatieteiden opiskelija

Mahdollisuus Jyväskylän lukiolaisille

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on uudistanut lukiokoulutusta viime vuosina tarjotakseen parempaa ja laadukkaampaa koulutusta opiskelijoille. Lukiokoulutuksen valtionosuuksiin tehdyt leikkaukset ovat aiheuttaneet sen, että olemme joutuneet tekemään isoja talouden tasapainottamistoimenpiteitä mm. verkkoratkaisuilla. Viimeisimpänä ratkaisuna johtokunta päätti lakkauttaa Tikkakosken toimipisteen.

Vaikka Tikkakosken lukiotoimipiste jouduttiin lakkauttamaan taloussyistä on huomioitava myös muita asioita. Päätöksen perustana on tarjota opiskelijoille parhaat mahdolliset edellytykset tasokkaaseen lukiokoulutukseen ja monipuoliseen kurssitarjontaan. Lähilukiota tärkeämpää on varmistaa kaikille opiskelijoille riittävästi ohjausta ja kontaktiopetusta opettajan johdolla. Jos lukio-opetus olisi säilytetty Tikkakoskella, olisi kontaktiopetuksesta jouduttu leikkaamaan kolmasosa pois ja toteuttamaan loput kurssit täysin itsenäisenä opiskeluna. Opetushenkilökunnan olisi ollut mahdotonta saada riittäviä opetustunteja ja opetuksen tavoitteiden toteutuminen olisi ollut todella vaikeaa. Se olisi ollut sekä opettajien että nuorten kannalta huono ratkaisu.

Tikkakosken lukio on houkutellut opiskelijoita ilmailulinjalla, joka on erityinen kokonaisuus Jyväskylän lukiokoulutuksessa. Ilmailulinjan jatkuminen Lyseon lukiossa on tärkeää eikä etäisyys yhteistyökumppaneihin Tikkakoskella ole este sen toteutumiselle. Samaa mieltä olivat antamissaan lausunnoissa myös Tikkakosken toimipisteen kehittämisen ohjausryhmän ilmailujaos ja lukiojaos sekä Jyväskylän kaupunki.

Lukiokoulutuksen vetovoimaisuus on Jyväskylässä hyvä. Tämä näkyi jo tehdyssä koehaussa, kun Tikkakosken nuoristakin valtaosa hakeutui keskustan lukioihin. Vain muutama nuori olisi halunnut lukioon omalle kylälle. Ilmailulinjan opiskelijat tulevat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Jyväskylän ulkopuolelta. Opiskelun siirtyminen Tikkakoskelta Jyväskylän keskustaan tekee ilmailulinjasta vetovoimaisemman ja uskomme, että sillä on uusi parempi tulevaisuus osana keskustan lukioita.

Lukiokoulutuksen valtionosuuksien leikkaukset jatkuvat tänä ja ensi vuonna ja niihin joudutaan varautumaan. Kaupunkimme lukiokoulutus on silti edelleen hyvä mahdollisuus saada tarvittavat lähtötiedot jatko-opiskeluun ja syventävien ja soveltavien kurssien suorittaminen kontaktiopetuksessa oman suunnitelman mukaisesti onnistuu. Lukioiden opettajat, rehtorit ja koko henkilöstö on tehnyt tämän suhteen erinomaisen hyvää työtä jatkuvan paineen alaisena. Iso kiitos jaksamisesta ja opetuksen hyvästä tasosta heille.

Tikkakosken lukiotoimipisteen lakkautuspäätös teki kipeää. Päätöksentekijöinä tehtävämme on kuitenkin varmistaa, että lukiokoulutus on jatkossakin mahdollisuus kaikille lukiolaisillemme. Nuoret ovat tulevaisuuden tekijöitä, jotka ansaitsevat parhaan mahdollisen koulutuksen tason ja kurssitarjonnan kaupungissamme.

Lukioliikelaitoksen johtokunnan jäsenet (kok.)

Caius Forsberg

Veera Ylimaunu

Katja Isomöttönen