maanantai 11. marraskuuta 2013

Pienestä kii!

Suomalaisista yrityksistä yli 90 prosenttia on pieniä muutaman henkilön yrityksiä, joista monissa olisi kasvun mahdollisuuksia, mikäli näihin suunnattaisiin oikeanlaisia toimenpiteitä, kuten yrityssparrauksia. Uusia innovatiivisia pienyrityksiä onkin syntynyt Suomeen paljon, kun suuret yritykset ovat irtisanoneet työntekijöitään.

Suomessa on siis tällä hetkellä kova tarve saada pienyritykset kasvun polulle. Maassamme tarvitaan kasvuyrityksiä, jotta voisimme turvata ja ylläpitää hyvinvointivaltion tarjoamat julkiset palvelut kansalaisillemme. Kasvuyrittäjyyttä tulee tukea, niin että yritykset voisivat luoda uusia työpaikkoja ja saisimme kannattavia vientikykyisiä yrityksiä. Yksi pienen yrityksen lääke kasvuun on yrityskehittäminen. Palvelu yrityksiltä yrityksille.

Kun mediassa puhutaan yrityksistä, tarkoittaa tämä käytännössä usein suuria pörssiyhtiöitä, satoja henkiä työllistäviä jopa monikansallisia yrityksiä. Näillä ei ole juurikaan yhtäläisyyksiä pienten – alle 10 henkeä työllistävien – yrittäjävetoisten pienyritysten kanssa. Tämä jos mikä vääristää helposti ihmisten mielikuvia. Kuitenkin lähestulkoon jokainen suuryritys on joskus ollut pieni. Tämä tahtoo välillä monelta unohtua.

Tuntuu usein siltä, kuin yrittäjiä pidettäisiin jotenkin rikollisina. Siitäkin huolimatta että pienyritykset työllistävät noin miljoona suomalaista. Yksityisen sektorin työpaikat, lähinnä pienissä yrityksissä lisääntyvät hyvää vauhtia. Valtion nykyiset 144 000 työpaikkaa vähenevät hiljalleen, mutta kansantalouden kannalta on huolestuttavaa, että kuntien yli puolen miljoonan työpaikan määrä kasvaa nopeammin kuin yritysten työpaikkamäärä (katso tilastoista).

Ei oppi ojaan kaada

Pienyrittäjä oppii parhaiten vertaiskokemuksista. On tärkeää harjoitella hiljaisen tiedon jalostamista sekä omien tietojen soveltamista käytännön tekemiseen. Perinteinen mekaaniseen opiskeluun pohjautuva kouluttaja–oppilas-oppimismalli ei usein sovellu tämän päivän pienyrittäjän arkeen. Tarvitaan ennen kaikkea aktiivista ja virikkeellistä oppimisympäristöä, jonka avulla voidaan aikaansaada konkreettisia muutoksia liiketoiminnassa. Siis sekä yrittäjän ajattelussa että toiminnassa.

Hankinnoistaan yrittäjät päättävät itse. Niin myös koulutushankinnoista.

Pieni tarvitsee päätä ja olkapäätä

Pienyrittäjät tarvitsevat usein tuekseen niin päätä, kuin olkapäätäkin. Moni tietää kyllä, mitä he haluavat yrityksessään tehdä, ja suurin osa tietää myös miten. Yleensä ongelmana onkin, kuinka lähteä kasvuaikeissa liikkeelle ja mistä löytää resursseja kehittämiseen. Pienyrityksistäkin voi syntyä kasvuyrityksiä, kun näihin yrityksiin suunnataan oikeanlaisia tukitoimia. Tukien ei aina tarvitse olla rahaa, vaan usein pieni sparrausapu riittää. Toisin sanoen istutaan hetki yhdessä ja katsotaan, mihin suuntaan olisi hyvä lähteä ja mitä suuntia olisi syytä välttää. Tämä ei ole yleensä mitään rakettitiedettä, mutta yksin yrittäjä alkaa kulkea pikkuhiljaa vain samaa ympyrää, näkemättä kehitysmahdollisuuksien metsää arkikiireiden puilta

Verkottumisesta voimaa kasvuun

Perustan pitää olla kunnossa, jottavoidaan isoksi kasvaa. Eihän lapsiakaan laiteta yksinään kasvamaan syntymänsä jälkeen.

Välillä pienyrittäjä tuskastuu tukikoneiston raskaisiin ja hitaisiin byrokratian rattaisiin, työllistämisen esteisiin ja yrittämisen kannalta haitallisiin säädöksiin, jotka on aikoinaan tehty suurille teollisuusyrityksille.

Yrittäjä on ottanut riskin perustaessaan yritystään, tietäen että haluaa menestyä, ainakin saada palkan itselleen ja elättää perheensä. Joskus jopa työllistää toisia. Yrittäjäksi lähtevä on yleensä tietoinen myös yrittäjän sosiaaliturvan puutteesta ja siitäkin huolimatta lähtee yrittämään. On halua tehdä. Tätä halua ei pitäisi lannistaa.

Yrittäjyyden tulee olla houkutteleva vaihtoehto itsensä ja muiden työllistämiseksi, siis ennen kaikkea kannattavan liiketoiminnan luomiseksi. Menestyksen tulee olla ylpeyden, eikä häpeän ja vaatimattomuuden aihe!

Sanna Jylänki

Kirjoittaja on yrityssparraaja yrityksessään Redesan Oy:ssä. Sanna on rakennus- ja ympäristölautakunnan jäsen. Hän toimii myös Jyväskylän Kokoomusnaisten puheenjohtajana, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön ja Keski-Suomen Kokoomuksen hallituksissa sekä Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry:n varapuheenjohtajana.

maanantai 4. marraskuuta 2013

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenvuoro TA2014

Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenvuoro talousarviokäsittelyyn 4.11.2013

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Lautakunnat ovat tehneet vastuullista työtä tiedostaen talouden vaikean tilanteen ja laativat omat talousarvioesityksensä annettuun raamiin. Kaupunginjohtaja on joutunut kuitenkin edelleen huonontuneen taloustilanteen takia vielä lisäämään tasapainottamistoimia omaan esitykseensä.

Terveyspalvelujen osalta säästöt voisivat toteutuakin, jos palveluverkkoa
tiivistetään ehdotetulla tavalla. Kuokkalan terveysaseman luopumisesta lautakunta linjasi kuitenkin yksimielisesti siten, että lakkautus voidaan tehdä vasta kun sairaala on rakennettu. Tämä hallituksen tulisi huomioida.

Vuokralääkäreistä on luovuttava kokonaan ja palveluseteleiden käyttöä tulee lisätä.  Näin voitaisiin vähentää myös sijaistarvetta. Hoitajavastaanottoa pitää kehittää edelleen ja kaikki mobiilit palvelut tulee hyödyntää tehokkaasti.

Kaiken kaikkiaan kaupunginjohtajan esitys on Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä hyväksyttävissä terveyspalvelujen osalta, mutta se edellyttää kaikkien tahojen vahvaa sitoutumista ja muutoshalua.

Sosiaalipalvelujen osalta TAn realistisuus on hieman kyseenalainen. Vaikka menoihin on suunniteltu lisäystä, riittääkö se kattamaan lisääntyvät toimeentulotuki- ja työttömyyden aiheuttamat menot. Sinänsä tekstissä kuvatut toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen ovat hyväksyttävissä. On hyvä, että lastensuojelun tarpeita korostetaan. Hyvää on myös se, että talousarviossa on varauduttu ainakin osaksi nuorten työpajatoiminnan rahoitukseen.

Vanhuspalveluissa  muutokset koskevat eniten laitosasumista ja tarkoittavat mm. sitä, että asukkaita joudutaan valitettavasti siirtämään yksiköstä toiseen ja että vanhusten omarahoitusosuus nousee. Hyvää on se, että omaishoidon tuki säilytetään vuoden 2013 tasolla.

Kokoomuksen valtuustoryhmä painottaa, että lyhytnäköisiä ratkaisuja ei ole syytä tehdä. Valtuustoryhmämme edellyttää kaupunginhallitusta tuomaan valtuustoon sellaisen talousarvioesityksen, joka voidaan valtuustossa hyväksyä sellaisenaan. Tätä varten kaupunginhallituksen tulee varmistaa, että talousarvion sisältämät talouden tasapainottamistoimet ovat vaikuttavuudeltaan hyödyllisiä eivätkä aiheuta lisäkustannuksia toisessa kustannuspaikassa.

Esimerkiksi omista lapsista maksettava 400 euron palvelurahan leikkaaminen kolmeen sataan tuo vain lisäkuluja ja painetta päivähoitoon. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä vähenee koko ajan ja uusia on vaikea saada tehdyn työaikalakimuutoksen takia. Omista lapsista maksettava 400 euron palveluraha on lisännyt yksityisten perhepäivähoitajien määrää ja tarvitsemme näitä perhepäivähoitajia entistä enemmän jatkossakin. Palvelurahaa ei siis missään nimessä ole syytä leikata.

Kaupunginhallituksen on myös arvioitava, mikä on nuorten liikuntapaikkamaksujen kohtalo. Onko mahdollista säilyttää maksuttomuus ja kattaa 140 000 euron summa talousarvion sisältä.

Sivistyslautakunnan tekemä esitys kasvun ja oppimisen vastuualueen talousarviosta painotti rakenteellisia ratkaisuja. Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä rakenteelliset ratkaisut onkin tehtävä nyt, jotta niistä saadaan suurin hyöty. Rakenteelliset ratkaisut kouluverkossa mahdollistavat sen ettei opetusresurssiin tarvitse puuttua tai perusopetuksen ryhmäkokoja kasvattaa. Sanonta seinistä opetukseen konkretisoituu.

Jyväskylä on ollut edistyksellinen uusien oppimisympäristöjen luomisessa. Tästä luontokoulu on hyvä esimerkki. Luontokoulu on kustannukseltaan pieni, mutta vaikuttavuudeltaan suuri. Luontokoulun säilyttämismahdollisuus onkin selvitettävä. Sen rahoituksen pystyy järjestämään talousarvion sisältä esimerkiksi järjestämällä  englanninkielinen opetus sivistyslautakunnan esittämällä tavalla.

Huolen aiheena Kokoomuksen valtuustoryhmä näkee sen, että kaupunginjohtaja esittää vammaisten opetuksessa elämäntaitoyksikön lakkauttamisen 120 000 euron säästön saamiseksi. Heikossakaan taloustilanteessa ei voida heikoimmassa asemassa olevia unohtaa. Onkin syytä tarkastella onko ETY-yksikkö mahdollista säilyttää tai sen toimintoja uudelleen järjestää, jotta ei tehdä samaa virhettä kuin 1990-luvun alussa, jolloin kehitysvammaisten lisäopetus poistettiin säästösyistä. Osa kehitysvammaisista nuorista syrjäytyi silloin kokonaan.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on sitoutunut talouden tervehdyttämiseen. Terve talous on parasta elinkeinopolitiikkaa mitä kunta voi tehdä. Elinkeinopoliittisesti olisi myös tärkeää nopeuttaa lupaprosesseja ja helpottaa yritysten sijoittumista Jyväskylään. Yrityskaista onkin otettava käyttöön pikaisesti.

Olemme tilanteessa, jossa kaupungin kassa kumisee tyhjyyttään ja olemme korviamme myöten veloissa. Vastuu painaa ja jokaiselle yksittäiselle talouden tasapainottamistoimenpiteelle ja säästökohteelle löytyy puolustajansa. Päättäjinä meidän on kuitenkin tehtävä päätökset kokonaisuudesta. Nyt on tunnustettava se tosiasia, että meillä ei ole varaa kaikkeen totuttuun. On löydettävä keinot turvata kuntalaisten palvelut ja samalla tervehdyttää taloustilanne. Veronkorotukset ei ole keino tervehdyttää taloutta ja Kokoomuksen valtuustoryhmän mielestä onkin hyvä, että päätös veroprosentin pitämisestä ennallaan tehtiin jo aiemmin.

Vastuullisen päättäjän tehtävää ei helpota julkisuudessa käyty keskustelu ja yleinen negatiivinen asenne joka ei etsi ratkaisuja vaan lähinnä syypäitä surkeaan taloustilanteeseen. Syypääksi nostetaan vuoronperään hieman asiasta riippuen joko kaupunginjohtaja tai tilapalvelu tai päättäjät ja kun ei muuta syyllistä keksitä niin syytetään alibudjetointia. Yleistä asennetta muokkaa paljon median valitsema uutisointitapa. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistamisen jälkeen maakuntalehtemme maalaili synkkää tulevaisuudenkuvaa, jossa pienet lapset kahlaavat lumihangessa kouluun,  jossa lapsilla ei ole harrastusmahdollisuuksia, vanhemmilla ei ole töitä, ei ole kirjastoa jossa käydä eikä leikkipuistoa jne.

Asiat olisi voitu uutisoida totuudenmukaisesti myös näin:
Vaikka maailman, euroopan, valtakunnan ja kaupunkien taloustilanne on surkeassa jamassa pystyy Jyväskylä tarjoamaan palveluja kaikille. Pienet lapset pääsevät tarvittaessa hoitoon joko kunnalliseen tai yksityiseen hoitopaikkaan. Koululaisten perusopetusta järjestetään valtakunnallista keskiarvoa pienemmisstä opetusryhmissä eikä tuntikehystä leikata. Kouluinvestoinnit ja sairaiden rakennusten peruskorjaukset etenevät kaupungissa suunnitellusti, vaikka aivan kaikkia rakennusinvestointeja ei voidakaan toteuttaa aiemmin pohditun aikataulun mukaan. Nuorten taidetyöpajan toiminta vakinaistetaan ja urheiluseurojen avustuksia maksetaan jatkossakin. Taloustilanne ei anna mahdollisuutta säilyttää kaikkia kirjastorakennuksia, mutta kirjastoautojen uudella reitityksellä varmistetaan kirjastopalvelun saatavuus. Nykymuotoisia terveyskeskuksia joudutaan lakkauttamaan, mutta palvelujen saatavuus haja-asutusalueilla varmistetaan terveydenhuollon monipalvelupisteillä. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaan vanhusten ja vammaisten kasvavaan palvelutarpeeseen vastataan palvelusetelimäärärahan lisäyksellä. Myös omaishoidon tuki säilyy vuoden 2013 tasolla. Rakennemuutokset mahdollistavat palvelujen säilymisen kaikkien kaupunkilaisten ulottuvilla, vaikka kenties hieman totuttua kauempana.

Kokoomuksen valtuustoryhmä on hyvin tietoinen siitä, että kaupunginjohtajan talousarvioesitys ei ilosanomaksi muutu vaikka asioita tarkastelisi aurinkoisemmaltakin puolelta. On silti hyvä pitää mielessä, että mielikuvalla kurjuuden maksimoinnista ei saavuteta mitään hyvää, mutta positiivinen asenne auttaa jokaista tekemään osansa. Kokoomuksen valtuustoryhmä haastaakin kaikki valtuustoryhmät taloustalkoiden lisäksi asennemuutostalkoisiin.


Valtuustoryhmän puheenvuoron piti Katja Isomöttönen, joka toimii valtuustoryhmän varapuheenjohtajana, lukioliikelaitoksen puheenjohtajana sekä sivistyslautakunnan varapuheenjohtajana.