Pääministeri Kataisen hallitus on korottanut sosiaaliturvan vähimmäisetuuksia. Esimerkiksi toimeentulotuen perusosaa ja yksinhuoltajien toimeentulotukea on korotettu, sekä asumistukea parannettu. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea on korotettu 100 eurolla kuussa. Puolison tulot eivät enää vaikuta työmarkkinatukeen ja opintotuki on päätetty sitoa indeksiin.
Nuorille on säädetty yhteiskuntatakuu, johon sisältyy koulutustakuu, työllistymistä edistäviä toimia sekä etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle etsitään nuorisotakuun kautta joko työ-, harjoittelu-, opiskelu- tai kuntoutuspaikka.
Myös osatyökykyisten työllistymismahdollisuuksia on parannettu erityisellä osatyökykyisten työllistymispaketilla. Osatyökykyiselle nimetään esimerkiksi henkilökohtainen työkykykoordinaattori työnantajan tai TE-toimiston kautta.
Hallitus on myös säätänyt vanhuspalvelulain, joka parantaa ikäihmisten saaman hoivan laatua. Myös työn ja perheen yhteensovittamiseen on tuotu helpotusta. Hallitus on päättänyt pienten lasten vanhempien joustavasta hoitorahasta ja tuntiperusteisesta päivähoitomaksusta.
Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi Kataisen hallitus on laskenut yritysveroa yhteensä kuudella prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Osinkoverotukseen tehtiin iso, kasvuun kannustava rakenneremontti ja otettiin askel kohti Viron veromallia - verotuksen painopistettä siirrettiin yrityksen tuloksen verotuksesta ulos jaetun voiton verottamiseen. Hallitus on päättänyt myös energiaintensiivisen teollisuuden energiaveroleikkurista sekä toimenpidekokonaisuudesta rikkidirektiivin kustannusten kompensoimiseksi. Muun muassa LNG-infrastruktuuriin ohjataan runsaan 100 miljoonan euron panostukset. Meriteollisuuden työpaikkojen pelastamiseksi hallitus on päättänyt merkittävistä laivanrakennuksen innovaatiotuista ja klusterin yritysten kansainvälistymisavustuksesta.
Palvelualojen yrittäjyyttä hallitus tukee mm. korotetulla kotitalousvähennyksellä, joka houkuttelee myös kotitalouksia työllistämään. Hallitus on myös päättänyt väliaikaisista uutta kasvua luovista tukitoimenpiteistä yrityksille, joihin kuuluvat mm. t&k -verovähennys, bisnesenkelivähennys ja teollisuuden kaksinkertaiset poistot. Pääomasijoitusmarkkinoiden vahvistamiseksi ja pk-yritysten kasvun tukemiseksi on aloitettu mittava miljardiluokan kasvurahoitusohjelma. Viennin ja kansainvälistymisen edistämiseen on perustettu puolestaan kokonaan uusi konsepti - Team Finland -verkosto, joka edistää mm. Suomeen suuntautuvia investointeja.
Hallitus on myös edistänyt luonnonvarojen kestävää käyttöä ja materiaalitehokkuutta. Kaivosalan ympäristöystävällisen teknologian kehittämiseen on panostettu Tekesin ohjelmassa. Valtio pääomittaa Teollisuussijoituksen kautta kaivosklusterin investointeja ja kansainvälistymistä 30 miljoonan euron edestä vuosittain. Hallituksen metsäalan ohjelmalla on edistetty puurakentamisen kasvua kerrostalorakentamisessa. Lähi- ja luomuruokaohjelmalla puolestaan edistetään suomalaisen puhtaan ruoan kysyntää.
Kataisen hallitus on sopeuttanut valtion taloutta erittäin määrätietoisesti, jotta julkisen talouden hoito säilyisi Suomessa uskottavalla pohjalla. Taloutta on sopeutettu yhteensä noin 5,5 miljardin euron edestä. Tämä on edellyttänyt hallitukselta erittäin kovaa päätöksentekokykyä ja myös halua saattaa valtiontalous terveemmälle pohjalle. Suomi onkin ainut euromaa, jolla on vahvin mahdollinen AAA-luottoluokitus vakain näkymin. Tämä on tärkeää, jotta suomalaiset kotitaloudet, yritykset ja rahoituslaitokset saavat jatkossakin edullista lainarahaa markkinoilta.
Hallituksen suurin puristus julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi ja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi ovat kuitenkin Kataisen hallituksen käynnistämät suuret rakenteelliset uudistukset. Puolustusvoimien rakenneuudistus on jo käynnissä ja kuntarakenneuudistus etenee. Kuntarakennelaki hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa ja eri puolella Suomea kunnat aloittelevat nyt kuntajakoselvityksiä naapurikuntiensa kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus sai myös keskeiset suuntaviivansa ja yksityiskohtainen lain valmistelu on paraikaa käynnissä STM:ssä. Uudistuksia tehdään siksi, että myös jatkossa suomalaisille voitaisiin turvata laadukkaat hyvinvointipalvelut asuinpaikasta riippumatta.
Ei voida siis todellakaan sanoa, että hallitus olisi puoliväliinsä saakka seisonut tumput suorana. Aikaan on saatu paljon toinen toistaan tärkeämpiä päätöksiä ja uudistuksia. Ja hallituksella on edelleen lähes kaksi vuotta aikaa jatkaa työskentelyään. Yhä uusia päätöksiä tarvitaan, jotka parantavat Suomen kilpailukykyä ja luovat Suomeen uutta työtä ja tuovat työpaikkoja.
Kuuden puolueen hallitus ei ehkä ole päätöksentekoprosesseillaan kerännyt kaikkia mahdollisia tyylipisteitä, mutta tekemättömyydestä hallitusta ei voi syyttää.
mariliina.kurkinen@eduskunta.fi
Kirjoittaja on hallinto- ja kuntaministerin avustaja eduskunnassa, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön vpj, Keski-Suomen Kokoomuksen piirihallituksen jäsen, sekä Jyväskylän Kansallisseuran vpj.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti