Sähköistyvä kokous

Muutaman vuoden ajan olen ollut lautakunnan "sähköisissä" kokouksissa. Virallisesti se tarkoittaa sitä, että kokouksen asiat tulevat päättäjille pdf-tiedostona. Mutta mitä tietokoneiden saapuminen kokouksiin tosiasiassa merkitsee? Sähköistyykö myös tunnelma?

Some-kansa on oppinut keskustelemaan asioista kaksitasoisesti. Perinteinen keskustelu puheenvuoroina käy kuten ennenkin. Sähköiset välineet mahdollistavat kuitenkin taustakeskustelujen käymisen erilaisissa tilanteissa, myös kokouksissa. Keskustelua on mahdollista käydä niin kokousedustajien kanssa kuin oman verkostonsa kanssa laajemminkin.

Omakohtaisesti olen kokenut, miten eräässä lautakuntaa jakaneessa asiassa onnistuttiin muotoilemaan sähköpostin avulla sellainen muutosehdotus, joka sai lähes yksimielisen tuen lautakunnalta. Keskustelussa ylitettiin niin puoluerajat kuin kuiskaamisen piiriin kuuluvuuden rajat. Esiin pulpahti yllättävä ongelma. Kaikki eivät pitäneet siitä, että kokouksessa tulee esille yllättäviä esityksiä. Lautakunta sähköistyi myös ihmisten käyttäytymistasolla.

Pidän monitahoisen keskustelun käymistä uuden aikakauden toimintana. Se tulee saamaan vastustusta niin kuin kaikki uudet asiat. Kuitenkin minun on täysin mahdotonta kuvitella tilannetta, jossa älypuhelinsukupolvi ei käyttäisi tekniikkaa apunaan, kun siihen tarvetta ilmenee.

Suusanallisen keskustelun rinnalle tulee sähköinen keskustelu. Tavat muokkaantuvat aikojen saatossa. Minä uskon, että päätösten laatu voi parantua, kun ajatteluun voi hakea tukea keneltä tahansa kokouksen aikana ja asian voi esittää yhtä aikaa suullisesti ja kirjallisesti. Kun vielä saamme välineet, jolla esitystä voidaan selventää reaaliaikaisesti esimerkiksi kuvin ja taulukoin, saavutamme päätöksenteossa uuden tason.

Esa Mutanen

Kirjoittaja on Jyväskylän perusturvalautakunnan jäsen, joka pitää demokratian edistysaskeleena avoimuuden lisääntymistä sähköisien kanavien avulla.

Rakenteita, vastuuta ja Jyväskylähenkeä

Juuri työnsä aloittanut kaupunginvaltuusto on isojen ratkaisujen edessä. Seminaarissa helmikuun alussa keskeisenä teemana oli ”Jyväskylähenki”. Tuo positiivinen, ratkaisuja hakeva ja onnistumiseen kannustava henki liittyy niin vahvan kunnan ja hyvinvoivien asukkaiden palveluiden järjestämiseen,  sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistukseen,  Kelpotyöryhmän kuin taloustoimikunnan työskentelyyn. Jyväskylähenki on tärkeä alueemme kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämisessä sekä tehokkuutta, uusia toimintamalleja ja säästöjä hakevissa esityksissä kaupunkimme talouden tasapainottamiseksi.  

Timo Aron (17.1.2013 julkaistu raportti: kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky) mukaan alueiden menestyminen, elinvoima ja houkuttelevuus perustuvat mm. työpaikkakehitykseen, koulutustarjontaan, sijaintiin, yhteyksiin, imagoon ja tulevaisuuden potentiaaliin. 

Tulevaisuuden askelmerkkejä tarvitaan. Niiden paaluttamisessa meidän on pystyttävä näkemään asiat kokonaisuuksina vähän kauemmas tulevaisuuteen. Muutoin kompastumme helposti ensimmäiseen hankalaan asiaan. Meidän on ylitettävä rajoja, tarkasteltava toimintatapoja, purettava turhia päällekkäisyyksiä ja haettava tehokkuutta. Esimerkkinä voisi olla teknologian ja sähköisten järjestelmien hyödyntäminen paremmin terveydenhuollossa kotimittausten ym. avulla (HS 17.2.2013).

Maakunnallisen arvostetun vaikuttajamme, professori, päätoimittaja Erkki Laatikaisen muistokirjoituksessa todetaan, että ”Laatikainen näki, että Keskisuomalaisen tehtävä on toimia maakunnan yhtenäisyyden, positiivisen mielialan, toivon ja tulevaisuuden uskon ylläpitäjänä” (KSML 16.2.2013). Presidentti Sauli Niinistön haastattelussa ”(KSML 3.2.2013) puhuttiin mm. vastuusta, vapaaehtoistyöstä, vanhempien ja koulun roolista: ”jokaisen suomalaisen tulisi kysyä itseltään: voinko minäkin tehdä jotain asian hyväksi? ”

Kuntauudistuksen tarve myönnetään yleisesti. Uudistuksen taustana on huoli kuntalaisten, kuntien ja koko kansantalouden selviytymisestä tulevaisuudessa (Kunta 2/2013 kuntalehti.fi 14.2.2013). Valtiovarain-ministeri Jutta Urpilainen toteaa, että ”ensisijainen lähtökohta on vahvistaa kuntien elinvoimaa ja sen myötä kuntien taloutta.  Valmistelun painopiste on toimenpiteissä, joilla luodaan kasvua ja uusia työpaikkoja.”(Kunta 2/2013 kuntalehti.fi  14.2.2013). Kuntaministeri Henna Virkkunen nostaa esiin (KSML 17.2.2013) kunnan sisäisen hallintomallin uudistamisen. ”Jottei päätöksenteko karkaa kauas, vaan asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin.” 

Kaupunginhallitus käsittelee vastausta valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelaki-luonnoksesta sekä sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämis-ja palvelurakennelinjauksista 18.2.2013. Jyväskylän kaupunki uudistaa valtiovarainministeriölle 10.4.2012/38 antamansa vastauksen ja ehdottaa erityisen kuntajakoselvityksen tekemistä niin, että selvitysalueen kunnat päättävät yhdistymisehdotuksista vuoden 2014 tammi-helmikuussa.  Tämän selvitystyön perusteella ehdotetut kuntajakomuutokset voitaisiin toteuttaa vuoden 2015 alussa. Samalla voitaisiin tarkastella kuntien ja valtion aluehallinnon tehtävien hoitamista vahvoihin peruskuntiin perustuvassa kuntarakenteessa.  

Pauliina Holm

Jyväskylän kaupunginhallituksen jäsen, taloustoimikunnan jäsen (kok)

pauliina.holm@jkl.fi