Markkinoinnilla vauhtia elinkeinoelämään

Pitkään on peräänkuulutettu vastuullisia yrityksiä, joiden tulisi palkata lisää työntekijöitä ja joiden tulisi tuottaa Jyväskylälle entistä enemmän verotuloja. Vaan miten kaupunki itse edistää yritysten perustamista, kehittämistä, kilpailua, markkinointia ja sijoittumista seudulle?

Muutama vuosi sitten kun itse vielä olin elinkeinoyhtiön markkinointipäällikkönä, turhauduin siihen että koko markkinoinnin kenttä on kaupungissamme levällään ja toimenpiteet suhteellisen suunnittelemattomia ja näkymättömiä. 

Vai muistaako joku kuulleensa vuosina 2008-2010 toteutetun 1,2 miljoonaa maksaneen Jyväskylän seudun vetovoimaohjelman saavutuksia? Millaisen soft landing centerin saimme ja kuinka paljon sille on ollut käyttöä, kuinka oppilaitosten ja liike-elämän välinen yhteistyö lisääntyi määrällisesti, entä laadullisesti jne. Tai tietääkö joku mikä on HTC?

Sauna from Finland:ista voidaan olla montaa mieltä, mutta sen tapaiset yritysten verkostoitumiset ja yhteismarkkinoinnin soisi tulevan muidenkin alojen saataville. Olisiko tässä elinkeinoyhtiölle se punainen lanka, sen lisäksi että pitäisi aktiivisesti yhteyttä yrityksiin ja olisi aidosti kiinnostunut mitä yrityksille kuuluu ja millaisia yrityspalveluita yrityksissä tarvittaisiin.

Jyväskylässä kuntamarkkinointia tekevät mm. kaupunki, Jykes, Jykes kiinteistöt, Jyväskylä Innovation, Technopolis, yliopisto, Jamk ja monet muut. Siinä mielessä Vetovoimaohjelma oli hyvä, että edes kolme-neljä eri toimijaa saatiin yhdessä toteuttamaan markkinointia, sen sijaan että jokainen puuhaa omiaan. 

HTC (Human Tech Center Finland) – brändin luominen oli sekin hyvä yritys. Mutta kun tällainen brändi luodaan ensin työryhmässä, joissa edustajina ovat mm. nuo edellä mainitut julkiset tahot ja sen jälkeen yritysten tulisi lätkäistä se omaan markkinointimateriaaliinsa, jää hieno ajatus toteutuksessaan puolitiehen. Jos yrityksiltä olisi kysytty mitä he kansainvälisen markkinointinsa avuksi tarvitsisivat, voisi lopputulos olla ihan jotain muuta kuin mitä työryhmän ajatuksena oli. HTC sen sijaan on jo periaatteessa sellaisenaan valmis ja melko hyvä alusta kuntamarkkinoinnin kokoamiseen samaan portaaliin.

Kuntamarkkinoinnin osa-alueitahan ovat mm. elinkeino- ja yritysmarkkinointi, asukasmarkkinointi, rekrytointimarkkinointi, matkailumarkkinointi sekä kansainvälinen markkinointi. Nyt näitä hoitavat jokainen taho omalla tavallaan ja markkinoinnillinen ilme sekä sanoma jäävät kovin hajanaiseksi ja ponnettomaksi.

Kuntamarkkinoinnin pitäisi mielestäni selkeämmin olla kaupungin hallussa. Toki sitä voisivat eri yhteistyötahot toteuttaa yhdessä yritysten kanssa, mutta markkinointia koordinoisi yksi taho. Kaupungin viestintäyksiköllä on täysi työ jo pelkästään viestinnässä ja tiedottamisessa, mutta markkinointiyksiköksi riittäisi pienempikin. Paljon parjatusta Lahdesta voisi käydä katsomassa vähän mallia miten kuntamarkkinointi tai oikeastaan seutumarkkinointi on siellä toteutettu, samoin Oulu kelpaisi mainiosti malliksi.

Imagohan meillä toistaiseksi ainakin ulospäin on kunnossa, mutta suurin haaveeni tällä saralla olisikin, että Jyväskylä vielä joskus voittaisi Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailut esimerkillisen yhteistyön vauhdittamana!

 

Kati-Erika Timperi

Kirjoittaja on Keski-Suomen Martat ry:n toiminnanjohtaja, Keski-Suomen Marttapalvelut Oy:n toimitusjohtaja sekä kuntavaaliehdokas 2012.