Nykyisin suuryrityksissä tapahtuu yhä harvemmin merkittäviä liikevaihdon ja uusien työpaikkojen hyppäyksenomaisia kasvuja, ainakaan ilman yritysostoja. Tämä ei ole kiinni osaamisesta ja tietotaidosta, vaan pörssiyritysten tietoisesta valinnasta tuottaa omalla liiketoiminta-alueella mahdollisimman tehokkaasti ja ennustettavasti tulosta. Investoinnit riskillä uusiin tuotteisiin olisivat pois vuosittaisesta tuloksesta ja omistajien haluamasta tuotosta, sekä siksi myös johdon bonuksista. Päinvastoin, toimintaa tehostetaan vähentämällä kuluja, joiksi nykyään työtekijät helposti lasketaan, kuten tässä Metson tapauksessa. Eikä Metso tule olemaan ainoa toimija, joka jatkossa tulee näin tekemään. Jyväskylän kuntatalouden tapauksessa vientituloja tuottavien suuryritysten työpaikkojen ja yritystoiminnan väheneminen aiheuttaa valtavia haasteita erityisesti tässä tilanteessa.
Miten käy Keski-Suomen vaihtotaseen?
Alueemme menestys riippuu elinkeinoelämämme vaihtotaseesta. Alueen toimijoitten pitää ostaa esimerkiksi liikennepolttoaineita ja tietokoneita ulkopuolelta. Jos alue ei vie rahallisesti saman verran tai enemmän ulkopuolelle, alue köyhtyy huolimatta alueen sisäisestä kaupasta. Vaihtotaseeseen voi vaikuttaa vain kahta kautta, lisäämällä vientiä tai vähentämällä tuontia.
Julkaistujen strategioitten mukaan alueellinen kehittäminen perustuu pienyrittäjyyden edistämiseen. Pienyrittäjyyden edistäminen on erittäin kannatettava ja oikean suuntainen asia, mutta täytyy sanoa, ettei se auta käsillä olevaan lähivuosien tarpeeseen lisätä työpaikkoja sekä vienti- ja verotuloja. Yhden tai muutaman yrittäjän mikroyritykset eivät yleensä ansaitse liikevaihtoaan maakunnan ulkopuolelta, puhumattakaan siitä, että ne pääsisivät samoihin noin 200 000 euron vuotuisiin liikevaihtoihin per työntekijä mihin suuryritykset.
Vienti Eurooppaan tai sen ulkopuolelle vaatii, kilpailukykyisen tuotteen lisäksi, viejäyritykseltä monipuolisia ja erikoistuneita myynnin, toimituksen, sopimuksen tekemisen, laskutuksen ja asiakaspalvelun toimintoja. Vain merkittävää liikevaihtoa pyörittävät, vakavaraiset yritykset voivat systemaattisesti kasvattaa liikevaihtoaan viennillä. Onneksi Keski-Suomen alueella tällaiset yritykset kasvavat vuosittain yhteensä kymmeniä miljoonia euroja liikevaihdolla ja sadoilla työpaikoilla mitattuna vuositasolla. Näiden yritysten kasvuprosenttien ei tarvitse olla kymmeniä vuodessa, eikä niiden tarvitse olla Angry Birds:ejä ollakseen kullan arvoisia kotipaikkakunnalleen ja maakunnalleen. Nämä yritykset rakentavat tulevaisuuden teolliset työpaikat ja houkuttelevat suuryritykset investoimaan tänne.
En halua tässä kommentoida Metson YT-neuvottelujen kanssa samanaikaista, toteuttamatta jätettyä ehdotusta lisäosingon maksamiseksi. Tunnen irtisanomisuhan alla elävistä toimihenkilöistä ja työntekijöistä monta. Minua kiinnostaa, mihin nämä tähän asti hyvin ansainneet ammattilaiset tällä kertaa sijoittuvat ja miten helposti? Toivottavasti heidän autetaan sijoittumaan sellaisiin kasvuyrityksiin, jotka voivat hyödyntää näiden ammattilaisten kykyjä, kokemusta ja taitoja kansainvälisessä liiketoiminnassa Jyväskylän alueella.
Biotalouden kehittäminen onnistuu Metson osaamisella
Metsäteollisuutta pitkään seuranneena olen huomannut, että ilmaisuna ”metsäteollisuus” on jo jäänyt vanhanaikaiseksi. Tämän teollisuuden pääpaino tulee jatkossa olemaan biotaloudessa, liittyen uusiutuvan biomassan prosessointiin korvaamaan mm. öljystä valmistettuja tuotteita, energia mukaan lukien. Biotalous on tehostettua materiaalitaloutta lähtien biomassan monimuotoisesta hyödyntämisestä. Biotalous on Cleantech toimialaa sivuava, mutta laajempi ja suuren potentiaalin teollisuus- ja kuluttajatrendi (lisää esim. http://www.sitra.fi/biotalous). Keskisuomalaiset biotalouden tuotteita, palveluja, prosesseja ja teknologioita tuottavat pienyrityksiä suuremmat ja keskisuuret yritykset kasvavat suuruusluokkaa 20 % vuodessa. 2011 tilinpäätösten mukaan osaamisintensiivisten biotalouden pk-yritysten yhteinen liikevaihto oli noin 150 miljoonaan euroa ollen noin 170 000 euroa per työntekijä vuodessa. Tämä on se potentiaali johon yhdistäisin kaiken Metsolta vapautuvan osaamisen ja kokemuksen.
Miten biotalouden kehitystä joudutetaan ja vahvistetaan Metson irtisanomisten avulla irtisanottujen ja kuntatalouden eduksi? Onko Jyväskylän elinkeinopolitiikassa riittävää ymmärrystä edessä olevan mahdollisuuden hyödyntämiseksi? Mitä kaupunki itse voi tehdä infrastruktuurikehityksessään? Toistaiseksi meiltä puuttuu selkeä strategia alueemme todellisen osaamisen ja liiketoimintapotentiaalin muuttamiseksi suuren mittakaavan uudistuvaksi, kestävän kehityksen mukaiseksi hyvinvoinniksi. Biotalouden kasvuyritykset yritykset ja yhteiskuntakehityksen toimenpiteet pitää saada keskiöön nykyisissä toimenpiteissä ja suunnitelmissa. Toivottavasti saamme uuteen kunnallisvaltuustoon sellaista väkeä, joka osaa säästää oikeissa paikoissa ja investoida tulevaisuuteen tuottavalla, hyvinvointia rakentavalla tavalla. Nyt tarvitsemme uutta näkemystä ja uuteen tietoon pohjautuvaa päättämistä ottaaksemme tämän askeleen eteenpäin.
Kirjoittaja on Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelman kehitysjohtaja ja kunnallisvaaliehdokas 2012.
