torstai 27. syyskuuta 2012

Otammeko askeleen eteenpäin - biotalouteen?

Vuonna 2009 talouskriisin kuumimmassa vaiheessa Nokia ja Metso, ja muutamat muut suuryritykset, irtisanoivat Jyväskylästä yhteensä yli 500 korkeasti koulutettua teknologiateollisuuden ammattilaista. ICT- ja koneenrakennusalan osaajista osa työllistyivät kohtalaisen hyvin. Heitä rekrytoi pääasiassa pienemmät yritykset, jotka toimivat selvästi uudenaikaisemmilla liiketoiminta-alueilla kuin irtisanoneet suuryritykset. Jyväskylä kuitenkin menetti paljon korkean koulutuksen työpaikkoja ja kaupungin talous oli kaukana nykyisestä Suomen taloudellisen Ateenan tilanteesta. Nyt 2012 Metso on taas irtisanomassa taas noin 250 - 260 henkilöä riippuen lopullisista YT-neuvottelujen tuloksista. Selvitäänkö taas tästäkin yli suhteellisen kuivin jaloin?

Nykyisin suuryrityksissä tapahtuu yhä harvemmin merkittäviä liikevaihdon ja uusien työpaikkojen hyppäyksenomaisia kasvuja, ainakaan ilman yritysostoja. Tämä ei ole kiinni osaamisesta ja tietotaidosta, vaan pörssiyritysten tietoisesta valinnasta tuottaa omalla liiketoiminta-alueella mahdollisimman tehokkaasti ja ennustettavasti tulosta. Investoinnit riskillä uusiin tuotteisiin olisivat pois vuosittaisesta tuloksesta ja omistajien haluamasta tuotosta, sekä siksi myös johdon bonuksista. Päinvastoin, toimintaa tehostetaan vähentämällä kuluja, joiksi nykyään työtekijät helposti lasketaan, kuten tässä Metson tapauksessa. Eikä Metso tule olemaan ainoa toimija, joka jatkossa tulee näin tekemään. Jyväskylän kuntatalouden tapauksessa vientituloja tuottavien suuryritysten työpaikkojen ja yritystoiminnan väheneminen aiheuttaa valtavia haasteita erityisesti tässä tilanteessa.

Miten käy Keski-Suomen vaihtotaseen?

Alueemme menestys riippuu elinkeinoelämämme vaihtotaseesta. Alueen toimijoitten pitää ostaa esimerkiksi liikennepolttoaineita ja tietokoneita ulkopuolelta. Jos alue ei vie rahallisesti saman verran tai enemmän ulkopuolelle, alue köyhtyy huolimatta alueen sisäisestä kaupasta. Vaihtotaseeseen voi vaikuttaa vain kahta kautta, lisäämällä vientiä tai vähentämällä tuontia.

Julkaistujen strategioitten mukaan alueellinen kehittäminen perustuu pienyrittäjyyden edistämiseen. Pienyrittäjyyden edistäminen on erittäin kannatettava ja oikean suuntainen asia, mutta täytyy sanoa, ettei se auta käsillä olevaan lähivuosien tarpeeseen lisätä työpaikkoja sekä vienti- ja verotuloja. Yhden tai muutaman yrittäjän mikroyritykset eivät yleensä ansaitse liikevaihtoaan maakunnan ulkopuolelta, puhumattakaan siitä, että ne pääsisivät samoihin noin 200 000 euron vuotuisiin liikevaihtoihin per työntekijä mihin suuryritykset.

Vienti Eurooppaan tai sen ulkopuolelle vaatii, kilpailukykyisen tuotteen lisäksi, viejäyritykseltä monipuolisia ja erikoistuneita myynnin, toimituksen, sopimuksen tekemisen, laskutuksen ja asiakaspalvelun toimintoja. Vain merkittävää liikevaihtoa pyörittävät, vakavaraiset yritykset voivat systemaattisesti kasvattaa liikevaihtoaan viennillä. Onneksi Keski-Suomen alueella tällaiset yritykset kasvavat vuosittain yhteensä kymmeniä miljoonia euroja liikevaihdolla ja sadoilla työpaikoilla mitattuna vuositasolla. Näiden yritysten kasvuprosenttien ei tarvitse olla kymmeniä vuodessa, eikä niiden tarvitse olla Angry Birds:ejä ollakseen kullan arvoisia kotipaikkakunnalleen ja maakunnalleen. Nämä yritykset rakentavat tulevaisuuden teolliset työpaikat ja houkuttelevat suuryritykset investoimaan tänne.

En halua tässä kommentoida Metson YT-neuvottelujen kanssa samanaikaista, toteuttamatta jätettyä ehdotusta lisäosingon maksamiseksi. Tunnen irtisanomisuhan alla elävistä toimihenkilöistä ja työntekijöistä monta. Minua kiinnostaa, mihin nämä tähän asti hyvin ansainneet ammattilaiset tällä kertaa sijoittuvat ja miten helposti? Toivottavasti heidän autetaan sijoittumaan sellaisiin kasvuyrityksiin, jotka voivat hyödyntää näiden ammattilaisten kykyjä, kokemusta ja taitoja kansainvälisessä liiketoiminnassa Jyväskylän alueella.

Biotalouden kehittäminen onnistuu Metson osaamisella

Metsäteollisuutta pitkään seuranneena olen huomannut, että ilmaisuna ”metsäteollisuus” on jo jäänyt vanhanaikaiseksi. Tämän teollisuuden pääpaino tulee jatkossa olemaan biotaloudessa, liittyen uusiutuvan biomassan prosessointiin korvaamaan mm. öljystä valmistettuja tuotteita, energia mukaan lukien. Biotalous on tehostettua materiaalitaloutta lähtien biomassan monimuotoisesta hyödyntämisestä. Biotalous on Cleantech toimialaa sivuava, mutta laajempi ja suuren potentiaalin teollisuus- ja kuluttajatrendi (lisää esim. http://www.sitra.fi/biotalous).  Keskisuomalaiset biotalouden tuotteita, palveluja, prosesseja ja teknologioita tuottavat pienyrityksiä suuremmat ja keskisuuret yritykset kasvavat suuruusluokkaa 20 % vuodessa. 2011 tilinpäätösten mukaan osaamisintensiivisten biotalouden pk-yritysten yhteinen liikevaihto oli noin 150 miljoonaan euroa ollen noin 170 000 euroa per työntekijä vuodessa. Tämä on se potentiaali johon yhdistäisin kaiken Metsolta vapautuvan osaamisen ja kokemuksen.

Miten biotalouden kehitystä joudutetaan ja vahvistetaan Metson irtisanomisten avulla irtisanottujen ja kuntatalouden eduksi? Onko Jyväskylän elinkeinopolitiikassa riittävää ymmärrystä edessä olevan mahdollisuuden hyödyntämiseksi? Mitä kaupunki itse voi tehdä infrastruktuurikehityksessään? Toistaiseksi meiltä puuttuu selkeä strategia alueemme todellisen osaamisen ja liiketoimintapotentiaalin muuttamiseksi suuren mittakaavan uudistuvaksi, kestävän kehityksen mukaiseksi hyvinvoinniksi. Biotalouden kasvuyritykset yritykset ja yhteiskuntakehityksen toimenpiteet pitää saada keskiöön nykyisissä toimenpiteissä ja suunnitelmissa. Toivottavasti saamme uuteen kunnallisvaltuustoon sellaista väkeä, joka osaa säästää oikeissa paikoissa ja investoida tulevaisuuteen tuottavalla, hyvinvointia rakentavalla tavalla. Nyt tarvitsemme uutta näkemystä ja uuteen tietoon pohjautuvaa päättämistä ottaaksemme tämän askeleen eteenpäin.


Petri Nyberg

Kirjoittaja on Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelman kehitysjohtaja ja kunnallisvaaliehdokas 2012.

tiistai 25. syyskuuta 2012

Kuka palkkaisi vammaisen nuoren?

Hallituksen ja pääministeri Jyrki Kataisen mukaan työuria tulee pidentää. Lisäksi on saatu aikaan nuorten yhteiskuntatakuu. Onko Suomella varaa pitää vammaisia unohdettuna ja käyttämättömänä työvoimareservinä?
   
Katson, että ihmisiä ei pitäisi lokeroida minkään ominaisuuden perusteella, vaan pitäisi vallita mahdollisuuksien tasa-arvo - vammaisilla tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin ns. terveilläkin kansalaisilla. Tämä koskee myös työelämään osallistumista, ei tempputyöllistämistä vaan oikeaa koulutusta vastaavaa työtä.
   
Minulla on lievä synnynnäinen liikuntavamma. Olen valmistunut sosionomiksi (AMK) ammattikorkeakoulusta 2003, mutta työllistyminen on ollut erittäin vaikeaa. Olen saanut laadukkaan koulutuksen - kaikilla opiskelukavereillani on töitä - miksi ei minulla?
   
En näe muuta järjellistä syytä kuin liikuntavammani. On hämmentävää, että erilaisuutta ei työelämässä nähdä rikkautena.

Vammaiset ovat heterogeeninen ryhmä, siksi meitä ei pitäisi sovittaa yhteen muottiin. Olemme yksilöitä. Meillä olisi suomalaiselle yhteiskunnalle paljon annettavaa. Meitä koulutettuja vammaisia on paljon.
   
Näen liikuntavammani voimavarana, en esteenä ja rajoitteena. Haluan olla rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa. Aloitan syksyllä yliopisto-opinnot, sillä haluan työelämään! Kunpa työnantajat olisivat kanssani samaa mieltä.


Taija Pyykkönen

Kirjoittaja on sosionomi (AMK) ja yhteiskuntatieteiden opiskelija sekä kunnallisvaaliehdokas 2012.

maanantai 24. syyskuuta 2012

Mediatiedote: Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajistossa vaihdoksia

Lehdistötiedote 24.9.12
Julkaisuvapaa

KOKOOMUKSEN VALTUUSTORYHMÄN PUHEENJOHTAJISTOSSA VAIHDOKSIA

Kokoomuksen Jyväskylän valtuustoryhmän puheenjohtajisto uusiutui 24.9. pidetyssä kokouksessa. Molemmat valtuustoryhmän varapuheenjohtajat eli Mari Kyllönen ja Hennariikka Andersson jättivät tehtävänsä, Kyllönen työesteiden ja Andersson paikkakunnalta muuton vuoksi. Andersson jättää myös paikkansa Jyväskylän kaupunginvaltuustossa.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin sivistyslautakunnan puheenjohtaja Katja Isomöttönen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi kaupunkirakennelautakunnan vpj, yrittäjä Reijo Savolin. Valtuustoryhmän puheenjohtajana jatkaa Jaakko Selin, joka on hoitanut tehtävää koko valtuustokauden. Uusi puheenjohtajisto aloitti tehtävissään välittömästi ja toimikausi kestää kuluvan valtuustokauden loppuun.

Kaikki valinnat olivat yksimielisiä eikä vaihdoksiin liittynyt mitään dramatiikkaa, vaan ne olivat ajankäytön ja työnjaon kannalta välttämättömiä. Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa lämpimästi kiittää varapuheenjohtajina toimineita valtuutettuja sekä toivottaa valituille henkilöille onnea vastuullisen tehtävän hoitamisessa.


Lisätietoja:

Jaakko Selin
puheenjohtaja
0400 778 779
jaakko.selin@jkl.fi

Katja Isomöttönen
1. varapuheenjohtaja
040 7303406
katja.isomottonen@jkl.fi

Reijo Savolin
2. varapuheenjohtaja
0500 640 678
reijo.savolin@savolin.fi

Mediatiedote: Valtuuston enemmistö Valtuustosopimuksen takana

Mediatiedote Jyväskylä, 24.9.2012
Julkaisuvapaa välittömästi

Valtuuston enemmistö Valtuustosopimuksen takana

Kokoomus, Keskusta, Vihreät, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset olisivat olleet valmiit allekirjoittamaan valtuustosopimuksen, mutta koska kaikki vasemmistopuolueet jäävät pois, edellytykset valtuustosopimuksen allekirjoittamiseksi raukeavat.

Allekirjoittaneet valtuustoryhmät näkevät asian niin, että vastuu Jyväskylän taloudesta ja sen tasapainottamisesta tulee olla kaikilla, mutta erityisesti suurimpien valtuustoryhmien tulee kantaa vastuunsa. Sdp oli neuvotteluissa mukana allekirjoitusajankohtaan saakka. Kaupunkilaisten on hyvä tietää millä vakavuudella eri puolueet suhtautuvat kaupungin kiristyvään taloustilanteeseen.

Valtuustosopimus oli neuvoteltu sellaiseksi, että se olisi luonut lähtökohdan pitkän aikavälin taloussuunnittelulle ja ryhmien väliselle yhteistyölle. Uusi valtuusto olisi halutessaan myös arvioinut sopimusta vuosittain. Kautensa päättävä valtuusto olisi määrittänyt suunnan ja antanut vahvan viestin nykyisen valtuuston yhteisestä tahtotilasta kaupungin talouden tervehdyttämiseen, mutta taannut uudelle syksyn vaaleissa valittavalle valtuustolle tarvittavat vaikutusmahdollisuudet.

Kokoomuksen valtuustoryhmä
Jaakko Selin, 0400 778 779

Keskustan valtuustoryhmä
Jari Colliander, 050 553 8494

Vihreiden valtuustoryhmä
Raija Sipinen , 0400 647 437

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Meri Lumela, 050 554 7167

Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Minna Mäkinen, 044 070 8338

lauantai 22. syyskuuta 2012

Työpaikkojen kohdentamista valmistuville

Nuorekas kaupunkikuva on monelle suomalaiselle kunnalle ja kaupungille vain kaukainen haave, mutta ei Jyväskylälle. Tunnetusti nuoret ihmiset ja opiskelijat tuovat kaupunkiin väriä, ääntä ja liikettä; kaupungin ulkokuori on elävä, ja tottumattomalla silmät revähtävät auki ihastuksesta. Mihin katoavat nämä eloisat ja aktiiviset ihmiset valmistumisen jälkeen? Miksi opiskelijaelämän vaihtuessa työssäkäyvän elämäksi vaihtuu myös asuinkaupunki? Jäämisestä täytyy tehdä vaihtoehto päteville nuorille.

Jyväskylässä opiskelijan on hankala löytää työpaikkaa ja vielä hankalampaa on löytää koulutustaan vastaavaa työtä edes valmistumisen jälkeen. Työpaikkojen tarjoamisessa ei saisi tyytyä siihen, että halukkaille löytyy aina ura siistijänä tai kaupan myyjänä. Vaikka näitä ihmisiä tarvitaan, niin suurella vaivalla kouluttautunut yhteiskuntatieteiden maisteri tai ammattikorkeakoulusta valmistunut tekniikanalan ammattilainen ei koe todennäköisesti, että itsensä toteuttaminen on mahdollista Jyväskylässä, jos työympäristönä ovat edellisen opinahjon käytävänurkkaukset ja pimeät wc-kopit. Voidaanko kaikesta huolimatta ajatella, että kaikki on hyvin, jos työttömyysprosentti ei nouse liian korkeaksi?

Tuudittautuminen tällaiseen pysähtyneisyyteen voi olla kohtalokasta. Suurin osa korkeasti koulutetuista ja valmistuneista opiskelijoista ei löydä tällä hetkellä töitä Jyväskylästä, vaan muuttaa pääkaupunkiseudulle. Nykypäivän opiskelijan on tiedostettava jo opintojensa aikana verkostoitumisen tärkeys. Tärkeiden suhteiden luominen on kuitenkin hankalaa, jos omalla paikkakunnalla niistä ei ole hyötyä. Tämä voi tulevaisuudessa johtaa siihen, että yhä useampi ei valitse Jyväskylää opiskelukaupungikseen.

Juuri kaupunki hyötyy siitä, että jyväskyläläisestä opiskelijasta tulee jyväskyläläinen työssäkäyvä ihminen. Ei voida kieltää tosiasiaa, että taloudellisesti kannattavampi sijoitus on työssäkäyvä veronmaksaja kuin opiskelija. Kaupungin olisi hyvä katsoa omaa koulutustarjontaansa ja sen jälkeen täällä olevia mahdollisia työpaikkoja. Kohtaavatko ne ollenkaan toisiaan? Uusien kasvuyritysten luomisessa ja siihen kannustamisessa on kannattavaa huomioida työvoima- ja ammattilaisvaranto, joka löytyy lähinurkilta. Yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ei voi liikaa korostaa. Sen parantamiseen on keksittävä lisää keinoja. Uusia innokkaita yrittäjiä löytyy varmasti, sillä asiakaskuntaakin on tarjolla. Positiivinen suhtautuminen aivan uusiin ideoihin on nyt jos koskaan elintärkeää!


Veera Ylimaunu

opiskelija
kunnallisvaaliehdokas (kok.)
Jyväskylä

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Hei me lennetään!

Aika tarkoin vuosi sitten Finnair muisti Jyväskylän kaupunkia sähköpostilla, jonka keskeinen sisältö oli että lennot loppuvat reilun kuukauden kuluttua. Näin myös kävi ja valtion ”strategisen omistuksen” ilman neuvottelua toteuttama ratkaisu jätti koneet maahan. Nopeilla liikkeillä löytyi korvaava operaattori eli Flybe välille Jyväskylä-Helsinki ja lennot pääsivät jatkumaan ilman katkoja. Valitettavasti tämä vaati käyntiä veronmaksajan kukkarolla ja Jyväskylän kaupunki sekä muutama muu kunta tai toimija joutui tukemaan lentoja taloudellisesti. Lisäksi seudulle saapui myös Estonian Air ja käynnisti suorat yhteydet välille Jyväskylä-Tallinna. Hieno homma, suora kv-yhteys!

Valitettavan usein joudumme keskusteluun, mikä on lentojen merkitys seudulle. Tai pitääkö niitä tukea verovaroin. Tuesta ei kukaan pidä, mutta lentoliikenteelle kaupunki budjetoi 350 000 eur vuodelle 2012. Vertailun vuoksi joukko- ja palveluliikennettä eli bussilinjoja tuetaan tänä vuonna jopa 5,1 miljoonaa euroa (talousarvion sivu 152)! Keskeisin kriitikkojen perustelu on, että junalla pääsee Helsinkiin lähes yhtä nopeasti. Niin pääsee, eikä hinnassakaan ole juuri eroa. Miksi siis lentoliikenteestä puhutaan niin tärkeänä?

Jyväskylää on kehitetty kokous- ja kongressikaupunkina, jonne saapuu kansainvälisiä vieraita esimerkiksi yliopiston tilaisuuksiin. Paviljongin kokouksista tai messuista puhumattakaan. Meillä on onneksi myös kansainvälistä vientiteollisuutta, joista voidaan mainita ainakin Metso, Valtra tai Moventas sekä monet muut seudun toimijat.

Kansainvälisille matkustajille tai teollisuuden edustajille tärkeintä ei ole lentoyhteys Helsinkiin vaan kansainvälinen yhteys. Jyväskylän lentoliikenne on portti kansainvälisiin kohteisiin ja tätä ei voi korvata nykyisillä junayhteyksillä, valitettavasti. Jokainen ymmärtää sen eron, mikä on lähteä Tikkakoskelta kohti Intiaa tai aloittaa matka junamatkalla kohti Helsinki-Vantaata. Ei myöskään ole järkevää, että teollisuutemme edustajat lähtevät yön pikkutunteina autolla kohti Helsinki-Vantaata, koska aamukone lähtee Jyväskylästä liian myöhään. Toivotaan, että operaattorit ottavat annetun palautteen tosissaan ja huolehtivat vuorojen aikatauluista. Tämän jälkeen teollisuus voisi entistä paremmin hyödyntää yhteyksiä.

Tiedossani on jo esimerkkejä, joiden mukaan yritykset ovat siirtäneet työpaikkoja Helsinkiin johtuen lentoyhteyksiemme tasosta. Tähän meillä ei ole varaa. Meidän pitää turvata kansainväliset yhteytemme Jyväskylästä jatkossakin, vaikka se välillä vaatii meiltä ikäviä ratkaisuja. Onneksi kuitenkin viimeisin viesti Flyeben suunnalta oli rohkaiseva ja vihjaisi, että julkista tukea ei enää tarvittaisi. Hyvä niin.

Yhtä kaikki, me Jyväskylässä tarvitsemme portin kansainväliseen lentoliikenteeseen jatkossakin. Paras tapa turvata yhteydet on käyttää niitä. Liput eivät ole kalliita, vaan pikemminkin päinvastoin. Kun seuraavan kerran matkustat Jyväskylä-Helsinki väliä, niin mieti voisiko lentokone olla Sinun vaihtoehtosi. 


Jaakko Selin

Kirjoittaja on kaupunginhallituksen jäsen ja Kokoomuksen Jyväskylän valtuustoryhmän puheenjohtaja.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Kelpaanko tavallisena?

Ihan tavallisia asioita - on presidentti Niinistön lanseeraama kampanja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Valitettavan usein tämä syrjäytyneisyys, ulkopuolisuus ja kuulumattomuus ovat liiankin tuttuja tunteita työelämän ulkopuolella oleville, niin nuorille kuin aikuisemmillekin. Nämä tuntemukset saavat ihmisen vetäytymään syrjään ja jäämään ehkä vain katselemaa, kun muut tekevät jotain ja osallistuvat. Syrjäytyneen sisimmässä kalvaa orpo ja yksinäinen olo, eikä hän tunne kuuluvansa oikein mihinkään. On vain niin yksin. Tätä ulkopuolisuutta ja osattomuutta lisää vielä välinpitämättömyys ja arvostamattomuus, jota esimerkiksi työttömänä joutuu kohtaamaan.

Ihmiset on luotu olemaan yhdessä ja siihen kuuluu se, että yhteys on tasapuolista ja molemminpuolista. Jokaisella on oikeus vuorollaan tarvita toista. Yksin ei tarvitse myöskään toipua  näistä kokemuksista, vaan siihenkin saa ja kannattaa pyytää apua toisilta. Ja sille avulle on nyt suuri tarve!

Ole itsellesi armollinen ja ole aito

Uskallusta tarvitaan paljon, sillä aito ihminen antaa luvan itselleen olla myös epätäydellinen ja keskeneräinen. Aitous on näkyväksi tulemista, oman paikkansa ottamista, oman osaamisen likoon laittamista… mutta on lupa myös epäonnistua. Eteenkin media luo nuorille tänä päivänä liian kovia odotuksia ja vaatimuksia, pitäisi on heti menestyjä, kaunis/komea ja rikas.

Mutta onnellisia ne, jotka osaavat jopa nauraa omille virheilleen ja epätäydellisyydelleen. Epäonnistumisensa hyväksynyt sallii muillekin saman mahdollisuuden. Erilaisia vastuksia ja pettymyksiä matkalla tulee varmasti meille jokaiselle, mutta kun päämäärä on selkeänä mielessä, on helpompi nousta ja jatkaa rohkeasti eteenpäin. Luovuttaa ei kannata.

Se, mitä tahtoo, toivoo ja tarvitsee, tulisi osata pukea sanoiksi. Puhumattomuudella on helppo tehdä itsestään marttyyri. Jos haluaa eroon marttyyrinroolista, on opeteltava ilmaisemaan itseään rehellisesti. Kyky puhua on yksi ihmiselämän ihmeellisimmistä asioista. Valitettavan moni uskaltaa puhua tai ilmaista tunteitaan vain päihtyneenä. Kätkössä ja kahlittuna olevat asiat ja tunteet pääsevät valloilleen. Jälkeenpäin moraalinen krapula on tietenkin suunnaton.

Näkymättömyys

Työttömyys, osattomuus, syrjäytyneisyys kutistaa, passivoi, hiljentää, tyhjentää, pelkistää ja lukitsee jokaista niin arkaa kuin rohkeampaakin. Syrjäytyneenä ei aina tiedä, saako olla olemassa ja miten ja missä pitäisi olla. Ei ole ihme, että ihmiset väsyvät ja turhautuvat.

Väsymys tulee jatkuvasta työn ja toimeentulon etsinnästä ja yrittämisestä olla kelvollinen, vähän parempi kuin muut hakijat ja sitten pettyä karvaasti kun ei tule valituksi hakemaansa tehtävään. Se on pieni ”kuolema” joka kerta.

Jatkuva varuillaanolo, itsensä ja ympäristön kontrolloiminen sekä taloudellinen epävarmuus estävät rentoutumasta. Tämän myötä ihmisen elimistökin väsyy ja altistuu sairauksille. Vastustuskyky heikkenee. Jos ihminen ei pysty suomaan itselleen lepoa, keho on lahjomaton ystävä, joka lopulta sanoo seis ja pakottaa pysähtymään tavalla, joka ei jää huomaamatta.

Meillä kaikilla on oikeus tulla hyväksytyksi omana itsenämme, juuri sellaisina kuin olemme, ainutkertaisina yksilöinä. Nujerretaan yhdessä yksinäisyys. Yhdessä olemme enemmän!


Eija Tuohimaa
Toiminnanjohtaja

torstai 13. syyskuuta 2012

Ideoita Jyväskylän kehittämiseen OSA 1

Olen kerännyt jyväskyläläisiltä ajatuksia ahkeramman ja paremman kaupungin kehittämiseksi. Olemme kulkeneet tiimin kanssa sateenvarjolla ja tussilla varustettuina.

Olen pyytänyt teitä vaalitiimiini kohtaamia ihmisiä kirjoittamaan sateenvarjoon konkreettisia ideoita. Ideoita, jotka mielestänne ovat tarpeellisia paremman Jyväskylän rakentamisessa. Kuljen tätä matkaa kohti valtuustosalia mukanani nuo kaikki ideat.

Nyt on aika purkaa sateenvarjooni kirjoittamianne tarinoita.  Ideoissa on selvästi havaittavissa useampi tarina:

1. homekoulujen remontointi

2. lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen

3. pyöräilijöiden asia ja pyöräkaistat

4. julkisen liikenteen käyttöedellytysten parantaminen

5. sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen – erityisesti ikäihmisten ja yrittäjyyden näkökulmasta

6. ravintola satamaan

Seuraavaksi pohdin tarkemmin kolmea ensimmäistä tarinaa. Toisessa osassa kirjoitan tarinoista 4, 5 ja 6.

Homekoulut ja -päiväkodit ovat ehdottomasti sietämätön ongelma, jonka osalta pitäisi olla nollatoleranssi. Home voi aiheuttaa sekä oppilaille että henkilökunnalle vaikeita hengitystiesairauksia. Pahimmillaan sairaudet voivat jäädä riesaksi koko loppuelämän ajaksi. Lisäksi toivottiin enemmän pätevää henkilökuntaa päiväkoteihin.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen on aiheuttanut paljon keskustelua. Syystäkin. Halutaan myös uusia tapaamismahdollisuuksia sukupolvien välille, jotta arvokas tieto ja kokemus siirtyisi helpommin. Tämä aihe on sinänsä lohdullinen kuntavaaleissa, sillä kunnan tasolla todella on mahdollisuuksia vaikuttaa lasten ja nuorten asioihin ja sukupolvien väliseen kanssakäymiseen. Teen itse työtä sähköisten hyvinvointi- ja mielenterveyspalveluiden parissa. Olen myös kirjoittanut aiheesta mielipidekirjoituksen Keskisuomalaiseen.

Pyöräilijöiden aseman parantamisesta olen saanut kahdenlaistakin palautetta. Toiset sanovat, että polkupyöräkaistat tulee saada keskustaan ja olemassa olevat kaistat tulisi merkitä selkeämmin. Toiset ovat sanoneet, että kävelykadulla pitäisi pyörät kieltää kokonaan. Pyöräilevät kaupunkilaiset ovat aiheuttaneet vaaratilanteita ja jopa loukkaantumisia. Uskoisin, että nämä kaksi asiaa voidaan menestyksekkäästi yhdistää. Kävelykadulla ei kenenkään tarvitse pyöräillä vaan pyörät voi jättää pyöräparkkeihin, joissa tulee olla tarpeeksi pysäköintitilaa. Samaan aikaan pyöräkaistat voidaan toteuttaa selkeästi muualla kaupungissa.

Kaikki nämä teemat olivat varsin käytännönläheisiä ja lähellä kaupungin vastuulla olevia tehtäviä. Tämä katugallup kertoo ainakin, ettei kuntavaaleissa tavallisia ihmisiä kiinnosta esimerkiksi eurokriisi, joka on Timo Soinin puheiden mukaan perussuomalaisten kärkiteema kuntavaaleissa tänä syksynä.

Mitä mieltä sinä olet homekoulujen remontoinnista? Oletko itse nähnyt läheltä syrjäytyneitä nuoria? Mitä kukin meistä voisi tehdä, ettei läheinen joutuisi syrjäytymisvaaraan? Miten sinä olet kokenut pyöräilijän aseman Jyväskylässä? Oletko kokenut yhteentörmäyksiä pyöräilijöiden kanssa kävelykadulla?


Olli Marjalaakso
www.ahkeruus.fi 

Kirjoittaja on kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön varapuheenjohtaja ja kunnallisvaaliehdokas 2012.

maanantai 10. syyskuuta 2012

Miksei hyvät uutiset kelpaa?

EU:n velkakriisi ei kuulu kunnallispolitiikkaan, mutta helposti siitä lähdetään ensin puhumaan, sillä se on mediassa näyttävästi esillä. Media tuo kuitenkin esille vain kielteisiä asioita eurokriisistä. Kolikolla on toinenkin puoli:
  • Suomen talous on elpynyt vuodesta 2009 hyvin tukevan valuutan ansiosta.
  • Suomen ei ole tarvinnut siirtää vielä euroakaan velkamaihin, sillä Suomi toimii vain yhtenä lainan takaajana.
  • Suomi on hyötynyt velkamaiden ahdingosta, sillä pakenevaa pääomaa on siirtynyt Suomen turvasatamaan.
  • Valtion pitkäaikaisen lainan korko on pudonnut lyhyessä ajassa neljästä prosentista alle kahteen prosenttiin. Se tietää satojen miljoonien eurojen pudotusta budjetoituihin velanhoitokuluihin vuodessa.
  • Suomella ei ole juurikaan saatavia velkamaista, joka vahvistaa Suomen AAA-luokitusta ainoana euromaana.
  • Yksityiset henkilöt ja yritykset ovat saaneet Suomen historian halvinta korkoa monen vuoden ajan mikä on edesauttanut myös Keski-Suomen talouskasvua.
  • Suomi on saanut pienenä maana mielipiteensä kuuluviin jopa liikaakin median mielestä?

Useimmiten mediaa kiinnostaa se mistä hallituspuolueet väittelee, muttei siitä mitä ne päättävät. Kuitenkin Suomen hallitus on toiminut erinomaisesti vaikeissa olosuhteissa ja saanut myös kansainvälistä kiitosta siitä. Miksei siis hyvät uutiset kelpaa?


Timo Kivinen

Kirjoittaja on yrittäjä & perheenisä Kuokkalasta ja kuntavaaliehdokas 2012.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Yrittäjän tuki - Kateutta vai kannustusta?

Yrittäjä yrittää, yrittää työllistää toisia, yrittää työllistää itsensä, yrittää pitää yrityksensä toiminnassa ja tehdä tulostakin. Yrittäjä maksaa veronsa ja yrittää maksaa muutkin maksunsa ajoissa. Yrittäjä laittaa kaikkensa peliin. Ja silti ihmisten keskellä tulee usein tunne, että yrittäjä on jotenkin "pahis".

Alkanut viikko on yrittäjyysviikko ja keskiviikkona 5.9. vietetään yrittäjänpäivää. Siksi nostan nyt esille yrittäjyyden kannustimet ja innostimet. Miten kannustaisimme yrittäjiä jaksamaan ja uusia yrittäjiä aloittamaan?

Yrittäjä ottaa riskin ja perustaa yrityksen. Haluaa luoda itse oman työpaikkansa ja usein tarjoaa työtä toisillekin. Panttina on usein koko omaisuus, koti ja perinnöt, joskus sukulaistenkin osuudet. Kuitenkaan yrittäjällä ei ole mitään varmuutta toimeentulosta. Ainoana turvana usko tulevaisuuteen ja luottamus oman liikeidean kantavuuteen.

Yritys harvoin tuottaa kovin kummoisia ensimmäisen vuoden tai parin aikana. Matkalla voi tulla odottamattomia ongelmia, tai kassa ei kilisekään odotetusti. Jos yrittäjällä menee huonosti, ovat asiat äkkiä todella huonosti. Yrität keksiä miten selviät, yksin.

Yrittäjät ovat Suomessa olioita, jotka putoavat kaikista yhteiskunnan tukiverkoista pois, vaikka juuri yrittäjät ne tukiverkot rahoittavat. Lisäksi yrittäjät maksavat vielä kuluttajaa suuremmat taksat mm. pankkitilin käytöstä. Yritä siinä sitten selvitä. Monesti tuntuu väärältä, että tekemättä mitään, moni saa yhteiskunnalta ainakin perusturvan verran tukea - käytännössä ilmaiseksi.

Pienyritys ei myöskään kiinnosta juuri ketään. Mielenkiinto herää vasta, kun yritys on kasvanut ja päässyt isoksi kasvuyritykseksi. Mutta yksin kasvaminen ei ole helppoa. Eihän lastakaan jätetä yksin kasvamaan heti syntymän jälkeen. Kasvussa pitää olla "äiti" mukana koko ajan.

Sen pienen yrittäjän olisi paljon helpompi kehittää yritystään ja saada se kasvuun, jos ympärillä olisi järkeviä apumuotoja tarjolla. Jollekin apu olisi lainan takaaja, toiselle ensimmäisen toimintavuoden jälkikäteinen vuokranmaksu. Jollekin se olisi vähän käyttö- tai investointirahaa, mutta joskus vain toisen yrittäjän päätä ja olkapäätä. Neuvoa ja rohkaisua, miten edetä ja jaksaa eteenpäin.

Kaikki yhteiskunnan raha tulee yritysten tuloksista. Olisiko siis aika muuttaa suomalainen asenneilmasto ja siirtyä yrittäjän kadehtimisesta yrittäjän kannustamiseen?

Yrittäjyyteen pitäisi löytää entistä enemmän kannustimia ja tukea niitä villejäkin ajatuksia, sillä koskaan ei tiedä mistä pienestä yrityksestä syntyy se suuri työllistäjä. Yhden ihmisen unelma saattaa muutamassa vuodessa kantaa kuntaa - tai puolta maata.

Ja ihan pienikin yritys on tärkeä. Sata pientä yritystä on vähintään sata työpaikkaa. Sata itsensä työllistänyttä yrittäjää saattavat menestyessään yhdessä vuodessa työllistää kukin kaksi henkeä. Sata onkin silloin jo kolmesataa! Siis kasvu voi olla 300 % vuodessa. Eikö se ole kasvuyrittäjyyttä?

Kaikesta huolimatta, yrittäjä uskoo unelmaansa ja jaksaa mennä sen harmaan kiven läpi. Hän työllistää itsensä - mahdollisesti muitakin. Ja tekee yrittämistä yleensä suurella intohimolla. Yrittäjyys on kaikesta huolimatta suuri nautinto. Ja monelle missio, jota ei vaihtaisi pois. Vaikka se toisinaan kipeästi kirpaiseekin.



Sanna Jylänki

Kirjoittaja on yrityskehittäjä yrityksessään Redesan Oy:ssä. Sanna toimii myös Jyväskylän Kokoomusnaisten puheenjohtajana, Kokoomuksen Jyväskylän kunnallisjärjestön ja Keski-Suomen Kokoomuksen hallituksissa sekä Keski-Suomen Yrittäjänaiset ry:n varapuheenjohtajana.

maanantai 3. syyskuuta 2012

Jyväskylän kaupungin talouden tasapainottaminen

Otsikossa mainittuun ongelmaan ei löydy helppoa ratkaisua.

Hieman kontekstitekijöistä. Kaupungit saavat tuloja henkilöveroista, valtionavuista lakien perusteella ja  kiinteistöveroista, joiden suuruusasteen kaupunki voi määritellä sekä kaupungin omistamien yhtiöiden tuloutuksista. Tasapaino syntyy samoin kuin yksityistaloudessa: tulojen tulee kattaa menot. Tosin kunnallistaloudessa käytetään myös monimutkaisia mittareita, joiden perusteella kunta  määritellään eri vahvuusasteeksi.

Mikäli verotulot vähenevät ja valtio kiristää valtioapujaan, syntyy  vajetta. Olemme eläneet matalaa suhdannevaihetta:verotulot ovat vähentyneet, samoin kuin valtion tuet.

Jyväskylän kaupungin osalta ongelmia on tuottanut todennäköisesti myös kuntaliitosmenettely ja  suuruusluokaltaan suuren kaupungin synnyttäminen.  Hartiat levenivät 900 miljoonan euron vuosibudjettitasolle. Liitosvaiheessa kaupungille syntyi korjaus- ja uusrakentamisen velvoitteita runsaasti.  Rakentaminen onkin näkynyt joka puolella. Homekoulujen korjaus on ollut välttämätöntä. Ylipäänsä terveiden työ- ja opiskelutilojen olemassaoloa tulee vaatia.

Rakentamisen tahti on ollut liian nopea. Alemman suhdanteen aika ei ole tilannetta helpottanut. Suhdannevaihtelut jatkossakin tulevat olemaan tosiasia.

Järjestöpäättäjälle rakentaminen ja  korjaaminen ovat näkyneet jatkuvien uuskohteiden päätöstarpeena.  Jatkuva uusien tarpeiden virta ei mahdollista kokonaisnäkyä. Poliittinen kokonaisvastuu on kaupunginhallituksella ja kehittelevä johtavilla virkahenkilöillä.

Budjetin päättää lopullisesti kaupunginvaltuusto. Koska asiakirja o n monimuotoinen, se täytyy koota   kaupunginjohtajan pohjaesityksestä, lautakuntien toivomuksista ja  vetää yhteen kaupunginhallituksessa. Eri poliittiset näkemykset tulevat esille lautakunnissa ja kaupunginhallituksessa sekä poliittisten kunnallisjärjestöjen päätöksissä, mikäli järjestöt niihin pystyvät.  Budjetti syntyy siten yhteistyönä virkamiesten, lautakuntien ja poliittisten järjestöjen mielipiteistä.

Tasapainotus vaatii vuosia

Jyväskylän kaupungin budjetin tasapainottaminen vaatii vähintäänkin seuraavan kunnallisvaalikauden. Mikäli kansainväliset suhdanteet ovat valjut - kuten ennustetaan - aikaa  kuluu enemmänkin. Tasapainottaminen on mahdollista  ja välttämätöntä.

Tasapainottaminen vaatii yhteishenkeä ja yhteistyötahtoa. Kuntauudistuksen liekeissä  yhteistahdon löytyminen joutuu koville. Sitä kuitenkin tarvitaan. Tarvitaan yhteistyötahtoa eri poliittisten ryhmien välille. Mutta myös jyväskyläläisten  viisasta suhtautumista nyt tarvittaisiin. Päättäjien on vaikeaa tehdä päätöksiä, mikäli kaupunkilaisten tahtotila ei ole mukana  tasapainotussuunnitelmissa.


Arja Sahlberg

YTT Arja Sahlberg työskentelee yhteiskunnallisten aineiden opettajana ja linjanjohtajana. Hän on kunnallisjärjestön hallituksen jäsen ja Korpilahden kokoomuksen puheenjohtaja. Hän toimii aktiivisesti myös Jyväskylän seurakunnassa. Kunnallisvaaliehdokas 2012.