Vuosi 2012
ei ole alkanut Jyväskylän kaupungin kannalta kovin valoisasti. Tai
toisaalta on, mutta keskityn nyt tässä siihen kaupungin päättävien
elinten (valtuusto, hallitus) kannalta olennaiseen asiaan eli
kaupungin talouteen.
Jyväskylä
teki viime vuonna tappiota 25 miljoonaa euroa. Siis 25 000 000 euroa.
Tänä vuonna on tulossa saman verran lisää. Siis teemme kahdessa
vuodessa 50 ME miinusta. Onko siinä jo jälkipolville ja seuraavalle
valtuustolle riittävästi taakkaa vai lisätäänkö sitä vielä ?
Olemme
investoineet huippuvauhtia. Suuri osa siitä on ollut tarpeellista,
kun tilat ovat olleet epäterveessä kunnossa. Mutta ei kaikki. Siksi
joudummekin nyt asettamaan asioita järjestykseen.
Jokaisella
ryhmittymällä on omat juttunsa, jotka yritetään saada kuntoon.
Esimerkkinä vaikka konserttitalo, joka lienee kokoomuslaisten
listalla ollut jo kauan. Esitämmekö sitä tässä talouden
tilanteessa edelleen aktiivisesti, lienee tarkan harkinnan paikka.
Media
kohtelee meitäkin joskus aika epäoikeudenmukaisesti, mutta sen
kanssa on vaan elettävä. Esimerkiksi Markku Andersson saa
jatkuvasti lokaa niskaansa kaupungin huonosta taloudesta ja kovasta
investointivauhdista, vaikka nimenomaan hän on meitä päättäjiä
varoitellut koko ajan huononevasta tilanteesta.
Siksi on
tärkeää näin vaalien alla miettiä tarkkaan, mikä on järkevää
ja mikä ei. En tarkoita, että minä lähden tässä nyt ketään
neuvomaan, mutta nämä ovat niitä asioita, jotka kunnallisjärjestön
ja valtuustoryhmän pitää (toivottavasti laajan kuulemiskierroksen
jälkeen) linjata ja sitten viedään niitä yhdessä eteenpäin
syksyn neuvotteluissa.
Silti
muistutan koko ajan siitä, että investoinnit ovat sittenkin vain
kertamenoja ja todellinen uhka kaupungin taloudelle ovat koko ajan
kasvavat käyttömenot. Kasvu viime vuonna oli 7 prosenttia.
Sotelautakunta valittaa, kun tässä yhteydessä usein heidät
mainitaan ensimmäisenä, mutta valitettavasti on niin, että soten
menot ovat ylivoimaisesti suurimmat kaupungissa, joten sinne
kohdistuu myös eniten paineita. Lautakunnan puheenjohtaja on useaan
otteeseen sanonut, että mitään ei voi enää tehdä. Siihen en
usko. Mutta nyt se tekeminen vaatisi jotain ihan muuta kuin
perinteistä juustohöyläystä. Ja valitettavasti virkamiesten
esityksissä tuppaa lähes aina käymään niin, että olemassa
olevat rakenteet ja organisaatio otetaan lähtökohdaksi ja samalla
tehokkaasti estetään uusien ajatusten esittäminen.
Kuvaava
esimerkki tästä oli erään johtavan virkamiehen esitys
kaupunginhallitukselle. Hän pitkästi ja erittäin laajasti esitteli
säästömahdollisuuksia. Mutta muisti jokaisen kohdan perään
mainita, että jos näin tehdään, niin rikotaan lakia/AVI tulee
tähän puuttumaan/jonot kasvavat suositusten yli/tästä nousee
hirveä meteli jne.
Eli hän
siis toisin sanoen kertoi meille päättäjille kuinka tyhmiä
olemme, jos kuvittelemme, että tältä hänen alueeltaan jotain
voisi säästää. Tällä asenteella emme voi enää edetä.
Tulevana
syksynä voimme varautua siihen, että meitä lyödään
kuntauudistuksella ja reippaasti. Ei siinä auta, vaikka demarit
kuinka ovat samassa hallituksessa. Tämä on nyt profiloitunut
Hennaan ja siksi näin käy ja siihen meidän tulee varautua.
Sen
lisäksi meillä toki tulee olla omiakin teemoja. Vastuullista
politiikkaa minusta on pitää kaupungin talous asialistan
kärkipäässä. Päätökset eivät tule olemaan helppoja, mutta
niiden tekeminen on välttämätöntä ja sitä kautta vastuullista
politiikkaa.
Synkistä
pilvistä huolimatta hyvää kesän ja vilkkaan vaalisyksyn odotusta
kaikille toivottaa
Eppu
Normaalin sanoin: ”…aurinkokin paistaa, vaikkei sitä näy…”
Paavo
Pitkänen
Kirjoittaja on kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen.