Työ Suomen talouden vahvistamiseksi ei ole ohi

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Juha Akkanen julkaisi 12.4.2012 erinomaisen varoittavan kolumnin kehysriihen jälkeisestä poliittisesta tilanteesta. Kolumnin ydinviesti oli selvä. Koska hallitus on kehyspäätöksessään käytännössä naulannut kiinni keskeisimmät talouspolitiikan linjaukset, hallituksen ainoa jäljelle jäänyt tehtävä miettiä jotakin järkevää tekemistä loppuvaalikauden ajaksi.

Uskallan olla tästä näkemyksestä eri mieltä.

On totta, kuten Akkanenkin toteaa, että Kataisen hallituksen päättäväisyys taloushaasteiden edessä on yllättänyt kaikki. Ja vielä positiivisesti.

Suomen talouden vakauttamiseksi Kataisen hallitus on osoittanut vastuunkantokykyä. Vaikka vallitseva poliittinen ympäristö olisi kannustanutkin toisenlaiseen politiikan tekoon, kaikki hallituksessa olevat puolueet ovat kyenneet tekemään talouden tervehdyttämiseen vaadittavia ikäviä ja epämiellyttäviä päätöksiä.

Hallituksen uskollisuus omalle ohjelmalleen on alkanut myös tuottamaan toivotunkaltaista hedelmää. Jo nyt sovitun n. 5 mrd. kokonaissopeutuksen vaikutuksesta useimmat tutkimuslaitokset ennustavat valtion velkasuhteen kääntyvän lasku-uralle vaalikauden loppuun mennessä.

Silti jo tehdyt päättäväiset toimet eivät tarkoita sitä, että hallitus voisi heittäytyä laakereilleen ihailemaan työnsä tuloksia. Työ Suomen talouden vahvistamiseksi ei ole suinkaan ohi, pikemminkin vasta alussa.

Tärkeimmät loppuvaalikauden tavoitteet löytyvät EU:n Suomelle antamalta taloussuositusten listalta. Vastaavanlaisia suosituksia on annettu myös muille EU-maille osana tiukempaan talouskuriin tähtäävää eurooppalaista ohjausjaksoa.

Ensiksi julkisen talouden vakauttamiseen tähtääviä toimia on syytä jatkaa kehyspäätöksen jälkeenkin. Tavoitteena tulee olla julkisen talouden rahoitusylijäämän nostaminen 0,5% BKT:stä. Viimeisimpien arvioiden mukaan tämä tavoite saavutettaisiin vuoteen 2013 nyt päätettyjen sopeutustoimien avulla.

Toisaalta, siinä tapauksessa, jossa taloudellinen tilanne nopeasti heikkenisi, hallituksella tulee edelleen olla valmius tehdä uusia sopeutustoimia. Yksi tehokas täsmätoimi uuden sopeutuksen ja uuden kasvun luomiseksi voisi olla kokoomuksen pidemmän aikaa korostama verotuksen muuttaminen työntekoa ja yrittäjyyttä kannustavaan suuntaan.

Toiseksi toimia edelleen 3,5 % BKT:stä olevan kestävyysvajeen korjaamiseksi tulee tehostaa. Ytimessä ovat toimet, joilla ikääntymisestä johtuvia julkisen sektorin kustannuspaineita voidaan alentaa. Käytännössä tehokkain ase tähän olisi jo suunnittelun kunta- ja palvelurakenneuudistuksen saattaminen maaliin.

Kestävyysvajeen korjaamisessa olennaisia ovat myös toimet, joilla työvoiman tarjontaa, työllisyyttä ja työurien kestoa voitaisiin lisätä. Nuorten saaminen nopeammin ja varmemmin työelämään nuorisotakuun avulla, pitkäaikaistyöttömien tuominen takaisin työmarkkinoille hallituksen kuntakokeilun kautta ja työmarkkinajärjestöjen päätös eläkeiän nostamisesta ovat hyviä askeleita eteenpäin.

Väestön ikääntyessä mahdollisimman monen työkykyisen työtä tarvitaan, jos haluamme pitää hyvinvointipalvelut pyörimässä.

Lisäksi talouspolitiikassa tulee keskittyä uuden kasvun ja kilpailukyvyn luomiseen. Tutkimus- ja tuotekehityspanostusten ohella tärkeää on lisätä kansantaloutemme avoimuutta.

Erityisen paljon tehtävää on palvelusektorilla ja vähittäiskaupan alalla. Molempiin näistä kaivattaisiin lisää kilpailua.

Suomen talouden haasteet ovat siis edelleen mittavat. Finanssikriisistä alkanut tulipalo on saatu jo sammutettua, mutta vaara uudesta palosta ei ole ohi.

Samaan aikaan meillä tulee olla rohkeutta ja päättäväisyyttä rakentaa oma taloutemme entistä vahvemmaksi niukemmilla resursseilla ja toisenlaisilla välineillä.

Haastavinta on herkän tasapainon löytäminen tiukan menopolitiikan ja riittävän kunnianhimoisen kasvupolitiikan välillä. Hallitus on omilla toimillaan näyttänyt tällaisen tasapainon saavuttamisen olevan mahdollista.

Sinuhe Wallinheimo

Kirjoittaja on kansanedustaja ja Jyväskylän kaupuginvaltuuston jäsen.

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro kuntauudistukseen

Arvoisat valtuutetut

Kokoomuksen valtuustoryhmä yhtyy näkemyksiin siitä, että kuntauudistus on Suomelle välttämätön. Maamme ikärakenne, muuttoliike sekä julkisen talouden tila pakottavat meidät tekemään ratkaisuja väestön keskittyessä suurille kaupunkiseuduille ja huoltosuhteen dramaattisesti heiketessä koko ajan ja kiihtyen lähitulevaisuudessa. Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa Jyväskylän olevan jatkossakin yksi näistä maamme kasvukeskuksista sekä maakunnan veturi.

Kuntauudistuksen tarve on ollut tiedossa seudullamme jo pidemmän aikaa. Esimerkkinä tästä toimii aiempi, Vanhasen I hallituksen vuonna 2005 käynnistämä keskustavetoinen PARAS-hanke ja siitä seurannut Jyväskylän kaupungin, maalaiskunnan ja Korpilahden strateginen yhdistyminen silloisen kuntaministerin Mari Kiviniemen asettaman erityisselvitysmiehen johdolla.

Arvoisat valtuutetut

Valtakunnan hallitusohjelmassa mainitaan seuraavaa:" Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vastaavasti vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta." Tähän on Kokoomuksen valtuustoryhmän helppo yhtyä.

Suomen Kuntaliitto on yksimielisesti hallituksessaan ja valtuustossaan jo vuosi sitten (20.4.2011), eli ennen nykyisen hallituspohjan muodostumista ja ennen nykyisen hallitusohjelman kirjoittamista hyväksynyt kuntauudistuksen linjaukseksi, että vuosina 2013-2016 tarvitaan kokoava rakenneuudistus.: "Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi". Kuntaliiton kannanottoa siteeraten: "Kun varustaudutaan tämän vuosikymmenen lopun ja ensi vuosikymmenen koviin toimintaympäristön muutoksiin, on tärkeää, että uudistusta jatketaan vuosina 2013-2016 kokoavana rakenneuudistuksena. Tavoitteena on, että maassa on vuoden 2017 alussa vahvoihin peruskuntiin perustuvat rakenteet." Tavoite on selkeä. Kokoomuksen valtuustoryhmä haluaa, että teemme nopeita ja perusteellisia selvityksiä sekä ratkaisuja siten, että kaikki on osaltamme valmista jo vuonna 2015. Asia olisi mielestämme syytä hoitaa kerralla ja ripeästi pois päiväjärjestyksestä. Uuden Jyväskylän kehittämiseen voidaan keskittyä täysipainoisesti ilman, että tarvitsee jatkuvasti pohtia uusien kuntien liittymisen mahdollisuutta.

Arvon valtuutetut

Jyväskylä on ollut edelläkävijä vastuullisessa kuntarakenteen luomisessa ja sen tulee olla sitä edelleen. Kuten kaupunginvaltuuston 22.3.2010 yksimielisesti hyväksymässä kaupunkistrategiassa todetaan, "Jyväskylän kaupunki on edelläkävijä kuntarakenteiden, kuntien yhteistoiminnan ja kaupunkipolitiikan uudistamisessa". Strategiassa todetaan lisäksi, että "kaupunki pitää itsellään perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestämisvastuun." Kokoomus on kannattanut näitä linjauksia vuonna 2010 ja kannattaa niitä edelleen. Tällaista linjakkuutta toivomme toki muiltakin vastuullisilta valtuutetuilta.

Myös Keski-Suomen liitto on lausunnossaan 27.3.2012 todennut: "Kuntauudistuksen peruslähtökohtana ovat vahvat peruskunnat, jotka järjestävät keskeiset peruspalvelunsa itse. Keski-Suomen liitto pitää tätä lähtökohtaa perusteltuna ja kannatettavana." Kokoomuksen ryhmä kannattaa lämpimästi tätä demokratiaa vahvistavaa linjausta.

Arvoisat valtuutetut

Haluan muistuttaa kaikkia valtuutettuja siitä, että pään työntäminen pensaaseen huutaen "ei, ei, ei" on ehdottomasti väärä tapa. "Pois silmistä, pois mielestä" ei tällä kertaa toimi, vaan Kokoomuksen mielestä on parempi olla itse aktiivisesti vaikuttamassa ratkaisuihin, joita näemme tulevaisuudessa. Me kaikki varmasti tiedämme, että lisärahan saaminen kuntatalouteen on hallituspohjasta riippumatta todella haastavaa. Tulevaisuutta ei siis voi vastuullisesti suunnitella valtionosuuksien kasvun varaan.

Keskeisenä kysymyksenä lausunnossa ja mahdollisessa tulevassa erityisselvityksessä on Kuntauudistuksen raportissakin Jyväskylään liittyen tehty aivan ehdottoman tärkeä pohdiskelu: "Keski-Suomen osalta keskeiseksi kysymykseksi nousee myös se, kuinka turvataan Jyväskylän seudun asema valtakunnallisessa kilpailussa ja kuinka suureksi Jyväskylän kaupunkia voitaisiin kasvattaa ilman, että sen elinvoima kärsii."

Kuten kaupunginhallituksen lausunnossa viitataan, selvitysalueen pohjalta ei välttämättä muodostuisi vain yhtä kuntaa. "Kuntien yhdistymisen tulee lähtökohtaisesti ja pääsääntöisesti perustua kuntien valtuustojen harkintaan ja vapaaehtoisiin päätöksiin," lausunnossa myös todetaan.

Kokoomuksen valtuustoryhmä kannattaa yksimielisesti kaupunginhallituksen esitystä Jyväskylän kaupungin lausunnoksi ja on valmis tarvittaviin erityisselvityksiin kaikkien seudun kuntien kanssa.

Arvoisat valtuutetut, lopetan puheenvuoroni lainaamalla Keskustan puheenjohtajaa Mari Kiviniemeä: "Tätä maata tulee rakentaa sopimalla, ei repimällä".

Kokoomuksen valtuustoryhmän ryhmäpuheenvuoro kuntauudistukseen 10.4.2012. Puheenvuoron piti kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Jaakko Selin.

Tarvitaanko politikkaa?

Mitä jos jokainen voisi tehdä ihan mitä itseään huvittaa ja jokainen päättäisi vain omista asioistaan? Kukaan ei miettisi miten lapsemme, vanhuksemme tai tiestömme hoidetaan. Olisiko se autuutta – toimisiko maailma? Asiaan perehtymätön voi ehkä ensin ajatella että hyvä, kukaan ei ”määräisi” mitä teen - vaan mihin se johtaisi? Elettäisi kuin pellossa… kirjaimellisesti.

Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa

Politiikkaa on kaikki yhteisen hyvän eteen tekeminen, muuallakin kuin puolueissa, kuten työpaikoilla työpaikan pelisäännöt ja perheissä perheen toimintatavat – jokainen tekee vuorollaan jotain yhteisen hyvän eteen ja välillä tehdään yhdessä. Päämääränä on yhteinen aika ja hyvä olo. Vaikeitakin asioita pitää pystyä käsittelemään keskustellen ja pohtien yhdessä.

Liian usein kuulen kuitenkin sanottavan, että politiikka on turhaa ja kommentteja siitä, miten missäkin puolueessa tanssitaan yhden pillin mukaan: miten joku on ”käskenyt” käyttäytyä, toimia ja ajatella. Ehei, niin se ei mene.

Oikeasti ne jotka puoluepolitiikasta hiukankin ovat perillä, tietävät ihmisten liittyvän yleensä siihen puolueeseen, jonka arvomaailma on lähinnä omaa arvomaailmaansa. Ei niin, että mennään johonkin puolueeseen ja aletaan ajatella ja puhua kuin muutkin. Ei.

Itse huomasin jokunen vuosi sitten, että jos haluan vaikuttaa pienyrittäjien aseman parantamiseen voimakkaammin, on paras tapa liittyä johonkin puolueeseen ja lähteä raivaamaan latua auki toisille yrittäjille – saada äänensä kuuluviin tehokkaammin. Niinpä kävin läpi käytännössä kaikkien puolueiden arvomaailmat ja löysin sieltä eniten omaa arvomaailmaani lähellä olevan.

Puolueeseen kuuluminen ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että ollaan kaikesta muiden kanssa samaa mieltä. On aivan tavallista ja luvallista olla myös erimieltä isommista tai pienemmistäkin linjauksista, näin saadaan tarpeeksi syvä näkemys asioihin monelta kantilta. Yksilö liittyy porukkaan, löytääkseen toisia samalla lailla ajattelevia viedäkseen asioita eteenpäin – vaikuttaakseen!

Erilaisia mielipiteitä siis tarvitaan, olemmehan yksilöitä jotka ajattelemme kukin tavallamme ja fiksut ihmiset osaavatkin ottaa huomioon monenlaiset ideat ja ajatukset – myös paljon omasta kannasta risteävät - joita sitten yhdessä työstetään kristallinkirkkaiksi timanteiksi.

Itse en juurikaan käytä nimitystä poliitikko, koska minusta jokainen on tavallaan ja toiminnallaan jollain tavalla poliitikko, riippumatta siitä kuuluuko mihinkään puolueeseen, aatteeseen tai yhdistykseen.

Tehdään rohkeasti yhdessä parempi arki – me pystytään siihen!

Sanna Jylänki

Kirjoittaja on Jyväskylän Kokoomusnaiset ry:n puheenjohtaja.

Millainen on hyvä kaupunki?

Me kaikki haluamme olla onnellisia – ainakin välillä. Miten kaupunkimme vastaa onnellisuustarpeeseemme? Se vastaa kauniilla  ympäristöllä, missä valkoselkätikka tikuttaa ja liito-orava lennähtää. Taikka hyvinhoidetulla city-ympäristöllä istutuksineen, Alvar Aallon ja Wivi Lönnin korkean kansainvälisenkin tason arkkitehtuureineen, rakennuksineen. Viihtyisä ravintola, menoa ja meininkiä, kompassin kohtaamispaikka.

Me toivomme myös kohtuuhintaista, turvattua, kaupungin omaa energiatuotantoa maailman kovissakin melskeissä, sitä, että sateella ei synny suuria tulvia vaan viemärit vetävät. Ruuhka-aikoina tieväylät toimivat  ja valon kaupunki muistaa pimeinä aikoina sytyttää siniset, violetit ja lämpimän punertavat lyhtynsä ja koristevalonsa  kaupunkilaisten ja ohikulkevien ihailtavaksi. Ja samalla turvallisuus on lisääntynyt kuin salaa.

Me toivomme toimeentuloa ja yrittämistä. Vaikka valtio kiristää kukkaron nyörejä, meistä on kiva mennä töihin tekemään bkt:tä ja tulevaa huomista. Korkealuokkaisia tuotteita voi viedä lähelle Pietariin; eikö Allegroa voisi ulottaa Jyväskylään asti. Tai miksei vietäisi enemmän Kiinaan, siellä on loppumaton kysyntä.

Koulutusta pitää kaupungissamme olla:olemmehan Suomen Ateena. Tarvitaan runsasta keskiastetta, tarvitaan yliopistoa ja korkeakoulua, mahdollisimman huippuja kaiken lisäksi. Mutta tarvitaan turvallista ja modernia peruskoulutusta sopivissa ryhmissä innokkaiden opettajien vetämänä. Taaperoille tarvitsemme erilaisia hoitopaikkoja hyvän elämänalun tuottamiseksi.

Etiikkaa, estetiikkaa, hellimistä ja kulttuuria

Tulevaisuudentutkijat nostavat esille postmodernin kaupungin yksilöllistyviä toiveita. Kulttuurin kulutus ja vaatimukset kasvavat. Jyväskylä on teatterikapunki, tanssin kaupunki ja musiikkisalikin pitäisi saada aikaan jollakin aikatähtäimellä.

Eettisyys on nousussa ja estetiikkaa vaaditaan joka ympäristöön. Kankaan uudelle asuntoalueelle riippuvia iltalialaisia puutarhoja voisi kokeilla, talvella viherseinät  lämmittävät ja kesällä viilentävät. Ne tulevat Jyväskyläänkin. Harjun on  ja oltava  soiva upea ja kesäistutusten silmään tarttuvia. Kaupungin ympäristöstrategiaan on siis saatava ytyä,ehkä jotain mallia voitaisiin lainata Euroopastakin.

Senioriväestö tarvitsee liikuttamista, sosiaalisia kontakteja, yhteisöllisyyttä ja virikkeitä. Iän karttumista ei näin kukaan edes huomaa. Ja sitä hellimistä – selkeä uusien työpaikkojen kasvamisen alue. Hellimistä kaikille, suklaamussea ja kahvien superkirjo ja eksoottisia pikkuravintoloita joka lähtöön ja makuun. Toimeentuloakin tätä kautta.

Liikutaan pitkin ja poikin

Retkeiluympäristöja Jyväskylästä löytyy joka lähtöön sekä talvella että kesällä. Lisäksi tarvitaan retkeilykeskuksia ja majoja – yhteistyössä eri toimijoiden kesken kustannukset tasoittuvat.

Hiihtolenkit ja nuotiot talvella, runsaat vesistöt palvelevat kesällä ilmaiseksi. Ja kotiin kissoille menee pikkukala poikineen, ongella taikka heittouistimella, noihin siimoihin allerjoittanut sotkeutuisi. Korpilahden satamassa hyvinvarustettuja  veneitä näkee kesän aikana toistuvasti. Ja mitkä maisemat: jylhät, vesi vilkkuu joka puolella, ylös ja alas, kumpareita, niittyjä hevosineen ja lehmineen. Ja cityt ja keskukset. Aika erikoinen kaupungiksi.

Tällainen on hyvä kaupunki.
Pidetään  siitä huolta.

YTT Arja Sahlberg työskentelee yhteiskunnallisten aineiden opettajana ja linjanjohtajana. Hän on kunnallisjärjestön hallituksen jäsen ja Korpilahden kokoomuksen puheenjohtaja. Hän toimii aktiivisesti myös Jyväskylän seurakunnassa.