Keski-Suomeen selvitysalueita esitettiin neljä. Parhaillaan työryhmän raportti on lausuntokierroksella kunnissa. Kuntauudistuksen lähtökohtia ja tavoitteita esitellään kuntapäättäjille alueellisissa keskustelutilaisuuksissa. Jyväskylässä tuo tilaisuus on 12. maaliskuuta. Kuntien näkemykset saatuaan hallitus linjaa kuntauudistuksen jatkoa huhti-toukokuussa.
Suomalainen kuntamalli on hyvä, tehokas ja demokraattinen. Kunnilla on verotusoikeus, jonka vastineeksi ne järjestävät asukkaidensa peruspalvelut ja kehittävät aluetta. Tällä mallilla kannattaa ehdottomasti jatkaa.
Se edellyttää kuitenkin hallintorakenteiden uudistamista. Nykyisessä pirstaleisessa kuntarakenteessa erot niin kuntataloudessa kuin ihmisten palveluissa ovat huolestuttavasti kasvaneet. Se näkyy niin koulujen oppimistuloksissa, terveyspalveluiden laadussa kuin kuntalaisten veroprosentissa.
Jo nyt kuntalaisten maksamassa kuntaverossa on yli viiden prosenttiyksikön ero asuinkunnasta riippuen. Nykyrakenteella tuo ero uhkaa kasvaa jopa 15 prosenttiyksikköön kuntien välillä kolmessa valtuustokaudessa, ellei mitään tehdä. Skenaarioiden mukaan vuonna 2024 kunnistamme joka viidennessä veroprosentti huitelisi 30-33 välillä. On selvää, ettei tällaisen kehityksen voi antaa toteutua.
Asukkaiden palveluiden turvaamiseksi tarvitsemme vahvemmat, elinvoimaisemmat kunnat. Muutoksen tarve vaihtelee alueittain. Koko kuntakentälle yhteistä on talouden kiristyminen ja palvelutarpeen kasvu.
Maaseutumaisilla, pitkään muuttotappiosta kärsineillä alueilla korostuu julkisten palveluiden turvaaminen. Kasvavilla kaupunkiseuduilla puolestaan kyse on yhdyskuntarakenteesta eli tarpeista suunnitella asuminen, liikenne ja maankäyttö kokonaisuutena.
Kansallisen kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta kunta- ja palvelurakenneratkaisujen merkitys korostuu juuri kaupunkiseuduilla, jotka tänä päivänä ovat koko kansantalouden moottoreita.
Jyväskylän seudulla toteutettiin kolme vuotta siten asukasmäärältään Suomen suurin kuntaliitos, kun Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti yhdistyivät. Yhdistymisen vaikutuksista on parhaillaan arvio tekeillä.
Alueen kehittämisen näkökulmasta tuo yhdistyminen oli ehdottoman järkevä. Erityisiä hyötyjä on saavutettu juuri maankäytön suunnittelusta, eli asuin- ja työpaikka-alueista. Samoin palveluverkkoa, kuten kouluja ja päiväkoteja on voitu uudistaa asukkaiden näkökulmasta otollisesti, kun vanhat kuntarajat eivät enää ole esteenä.
Paljon on silti vielä tehtävää. Uuden yhteisen toimintakulttuurin luominen vaatii tavattoman paljon niin kunnan päättäjiltä kuin henkilöstöltäkin. On osattava arvostaa toisia ja rakennettava luottamusta.
Uuden yhteisen Jyväskylän rakentaminen on vasta alussa. Silti uskon, että Jyväskylän päättäjät ovat edelleen valmiita keskustelemaan kuntaliitoksista naapureiden kanssa.
Kun yhdistymisprosessista on jo kokemusta, pelot ovat väistyneet, ja päättäjillä on hyvä tieto niistä mahdollisuuksista ja toisaalta sudenkuopistakin, joita uuden kunnan rakentamiseen liittyy. Tästä on hyvä jatkaa.
Henna VirkkunenHallinto- ja kuntaministeri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti